Rehtorin helpoin raksaurakka - elinkaarimalli ja maalämpö vakuuttavat

”Kaikki koulurakentamiseen liittyvä on tehty kunnan asettamien vaateiden mukaisesti. Rakentajan kanssa ei ole ollut yhden yhtä riitaa. Kaikki sujuu kuin koneella veisu”, kertoo hollolalaisen Kalliolan koulun rehtori Aarne Ylipiha YIT:n toteuttamasta elinkaarihankkeesta.

Ylipiha kertoo olleensa rehtorina noin 20 vuotta, ja elinkaarirakentaminen on hänen rakennuttamiskokemuksistaan selvästi paras.

Hollolaan valmistui 2017 elinkaarimallilla kaksi koulua: 700 oppilaan Heinisuon yhtenäiskoulu ja 500 oppilaan Kalliolan koulu.

Ylipihan mukaan kahden koulun samanaikainen rakentaminen alensi suunnittelukustannuksia.

Uusia kouluja alettiin suunnitella 2014, kun silloisten koulujen tilat kävivät ahtaiksi. Oppilaat joutuivat parakkikouluun, kun sisäilmaongelmat koettelivat.

4W5A1622_940x530.jpg

 

Muuntojoustavan koulurakennuksen taipuvat neliöt

 

Ylipiha kommentoi, että suunnittelutiimeissä vaikeinta oli sen kirjaaminen, mitä henkilöstö halusi eri-ikäisille oppilaille. Henkilöstö tiesi haluavansa muuntojoustavia tiloja, joissa voi viihtyä sekä varsinaisena oppimisaikana että välitunneilla.

”Vierailimme ympäri Suomen monissa kouluissa, sekä peruskorjatuissa että uusissa rakennuksissa. Emme juuri päässeet matkimaan, kun halusimme avoimeen oppimisympäristöön perustuvan koulun, ja niitä oli tuolloin vähän”, Ylipiha kertoo.

Itse rakentaminen sujui kahdessa vuodessa. Uusissa kouluissa alettiin opinnot elokuussa 2017.

Kalliolassa toimivat esiopetus sekä vuosiluokat 1–6. Samassa rakennuksessa sijaitsevat kirjasto, neuvola, terveysasema ja iltaisin myös kahvila.

Nyt rehtori myhäilee koulun neliöiden taipuvan kaikennäköiseen toiminnalliseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Henkilöstölle hän antaa uuteen heittäytymisestä arvosanaksi täyden kympin. Muuntojoustavat tilat nostavat opettajien yhteistyön arvoonsa.

4W5A1281_940x530.jpg

 

Elinkaarimalli on kuin pidennetty takuu

 

Elinkaarirakentaminen on yleistynyt julkisissa rakennuksissa, joilta vaaditaan pitkää käyttöikää ja ennakoitavia ylläpitokustannuksia. YIT on toteuttanut jo yli 50 elinkaarihanketta, lähinnä päiväkoteja ja kouluja.

Elinkaarimalli perustuu tilaajan ja toteuttajan kumppanuuteen. Rakentamisurakan voittanut yritys vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi kohteen ylläpidosta koko sopimuskauden. Elinkaarisopimus kattaa yleensä 20 vuotta kohteen valmistumisesta. Tällöin asiakas saa keskittyä omaan osaamiseensa.

Kiinteistöpäällikkö Pekka Asikainen YIT:stä määrittelee elinkaarimallin tarkoittavan rakentajan näkökulmasta likimain takuuta.

”Pidämme kiinteistöt käyttäjille terveellisinä ja turvallisina. Huolehdimme niin olosuhteista kuin pinnoista sekä ehkäisemme vesivuodot ja muut vauriot ennakoivalla huollolla”, Asikainen sanoo.

 

Maalämmöllä toteutetaan myös koulun jäähdytys

 

Kalliolan koulu ja viereinen päiväkoti lämpiävät puhtaasti maalämmöllä. Kunta on ostanut lämmöntuotannon ulkopuoliselta energia-alan asiantuntijayritykseltä, One1 Oy:ltä. Sen laitteistot sijaitsevat koulun tiloissa.

Asikainen kertoo, että edistynyt maalämpötekniikka jäähdyttää lämpimiä tiloja, ja saatu kylmäenergia on kunnalle ilmaista. Maalämmöntoimittaja lataa kesäisin maalämpökaivoihin lämmön, josta talvisin pumpataan lämpö koulu- ja päiväkotitilojen hyödyksi.

YIT on luvannut tilaajalle tietyt energiamäärät ja YIT vastaa siitä, että lämpöä ja sähköä ei käytetä liikaa. Järjestelmästä tulee hälytys, jos energiamäärä ylittyy. Elinkaarimallissa tilaaja maksaa energialaskun.

”Jos tulisi energiakatastrofi, kiinteistön toiminnat varmistettaisiin varavoimakoneella." Asikainen täydentää.

Kalliolan+koulu+Hollola+1_940x530.jpg

 

Kiinteistönhoito pitää paikat kunnossa

 

Usein YIT ostaa kiinteistöhuollon ja vaikkapa vahtimestaripalvelut alan yrityksiltä. Tyypillisesti kiinteistönhoitaja käy päivittäin varmistamassa laatua.

”Kiinteistönhoidossa on palattu ikään kuin talkkariaikaan. Reagoimme nopeasti ongelmiin, jotta kiinteistöt saadaan pysymään kunnossa”, Asikainen kuvailee.

Lisäksi YIT:n edustaja valvoo kiinteistöllä muun muassa rakennusautomaatiota ja energiankulutusta sekä olosuhteita.

Asikainen kertoo, että viitenä vuotena rakennustekniikka on toiminut odotetun hyvin. Vain joitakin elektronisia laitteita on pitänyt vaihtaa.

Hollola ja YIT sitoutuivat pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Niissä on elinkaarisopimuksen loppuvuosille melko mittavat korjaustoimet, jotta saavutetaan sovitut rakennuksen luovutuksen kuntotasot.

”Jos lattian kuntoluokan pitää olla neljä, mutta puolueettoman kuntoarvioijan mukaan lattia ei vastaa sitä tasoa, meidän on korjattava se”, Asikainen konkretisoi.

Kun uudessa koulussa on aherrettu viisi vuotta, rehtori Ylipiha löytää yhden kohteen, joka olisi pitänyt toteuttaa toisin. Kun Kalliolan koulun salitekniikka jätettiin kunnan vastuulle, ilmeni ongelmia korjausten yhteensovittamisessa, kun tarvittiin monien yksiköiden työntekijöitä. Nyt elinkaariurakkaan sisällytettäisiin myös salitekniikka.

Ylipihalla onkin yksi neuvo kunnille, joissa harkitaan elinkaarimallia.

”Työntäkää elinkaariurakkaan kaikki mahdolliset tekniikat johdotuksineen. Ei tarvita monia sopimuksia eikä monia korjaajia, kun ongelmat korjaa yksi toimija alihankkijoineen.”

Kalliolan+koulu+Hollola+2_940x530.jpg

Elinkaarimallin toteuttajan päävastuita 

  • suunnittelu
  • rakentaminen
  • kiinteistöpalvelut (esim. siivous ja vartiointi)
  • tilojen käytettävyys
  • energiankulutus ja energiatehokkuus

 

Elinkaarimallin etuja tilaajalle

  • kokonaistaloudellisuus
  • saa keskittyä ydintoimintaan
  • ennakoitavat ylläpitokustannukset
  • tilojen muunneltavuus

Ota meihin yhteyttä toimitilarakentamiseen liittyen 

Lue lisää elinkaarirakentamisesta