Kaatamatta jätetyt puut, hulevesikosteikot ja opetusmetsät – näin tuemme luonnon monimuotoisuutta hankkeillamme
Palvelut
CO2-päästöjen vähentämistavoitteet vaikuttavat myös kuluttajakäyttäytymiseen; ympäristöystävällisyys on entistä tärkeämpi asunnonvalintakriteeri.
Rakennuksen elinkaaressa suurimmat päästöt painottuvat tyypillisesti asumisen aikaiseen energiankulutukseen sekä rakennusmateriaalien tuotantoon. Asunnonostajia kiinnostavat asunnon elinkaaren päästöjen ja kustannusten lisäksi vähäpäästöiset materiaalit, mikä luo suuntaviivoja myös rakennusyhtiölle kohti vähähiilisempiä rakennuksia.
Puu nähdään yleensä automaattisesti parempana ja enemmän kestävän kehityksen mukaisena rakennusmateriaalina kuin betoni.
”Asettelu ei kuitenkaan ole ihan niin mustavalkoinen”, kertoo Elina Virolainen, YIT:n Green Growth -kehitysohjelman kehityspäällikkö.
Jos ajatellaan molempien materiaalien tuottamisen aiheuttamia päästöjä, betonin päästöt ovat isommat. Toisaalta myös puumateriaalin hiilijalanjäljen laskennassa on vielä puutteita muun muassa hiilinieluihin kohdistuvan vaikutuksen osalta. Molemmat rakennustavat vaativat vielä paljon tutkimusta.
Virolainen muistuttaa, että niin puu- kuin betonirakentamista tarvitaan. Puu ei voi koskaan täysin korvata betonia esimerkiksi infrarakentamisessa, pohjatöissä ja vedenalaisissa rakenteissa. Betonin päästöjä on kuitenkin jo onnistuttu vähentämään viime vuosien aikana.
”Betonin valmistusprosessin muutos ympäristöystävällisemmäksi on selkeä kehityskohde. Paljon kehitystä on jo tapahtunut”, Virolainen kertoo.