Tiedätkö luonnon hyvinvointivaikutukset? 5 vinkkiä lähiluonnon tankkaamiseen

Lähiluonto merkitsee kaupunkilaisille erilaisia asioita. Kun seniorit suosivat kävelyä luonnossa, lapset viihtyvät ulkona leikkien ja ympäristöön tutustuen. Pyöräilijät arvostavat sujuvia kulkureittejä luonnossa, ja luontoharrastajat löytävät omat kiinnostuksenkohteensa.

Lähiluonto on yhdenvertainen: se on avoinna kaikille. Kaupunkiluonto tukee yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia tilanteita. Kohtaa kaveri, ota ystävä mukaan – aistikaa luontoa yhdessä.

Poimi Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Riikka Paloniemen parhaat vinkit lähiluonnon tankkaamiseen ja maksimoi luonnon hyvinvointivaikutukset!

1. Tutustu luonnon monimuotoisuuteen lähiluonnossa

Lähiluonto on lähellä kotia tai työpaikkaa. Lähiluonto voi alkaa jo kodin sisältä ja laajenee oman pihan yrttilaareista, hedelmäpuista ja yhteisöllisistä kasvihuoneista aina kansallispuistoihin. Siihen kuuluu kaupunkipuistoja, metsiä, jokien rantoja, kosteikkoja, niittyjä ja muita saavutettavia luontokohteita.

Lähiluonto on osa kaupunkikuvaa. Kestävässä kaupunkiympäristössä on viherkäytäviä, joiden varrella luonnon monimuotoisuus tulee esiin. Viherkäytävät ovat myös oivia pyöräily- ja kävelyreittejä. Niistä muodostuu mielenkiintoinen mosaiikki kaupunkiympäristöön.

Rakennetun ympäristön ja luonnon vihreyden ei tarvitse kilpailla keskenään, vaan ne voivat tukea toisiaan ja tehdä kaupungista ihmisten näköisen ja kokoisen.

2. Käy luonnossa monta kertaa viikossa

Ympäristöministeriön ja SYKEn luontosuhdebarometrin mukaan suomalaiset arvostavat luontoa. Puhdas luonto koetaan tärkeäksi osaksi identiteettiä. Luonnossa halutaan rauhoittua ja liikkua, mutta myös marjastus, sienestys ja retkeily ovat suosittua tekemistä.

Suuri osa liikkuu omalla pihalla useamman kerran viikossa ja monet myös kodin lähistön viheralueilla ja puistoissa. Suomalaiset, jotka viettävät paljon aikaa luonnossa, kokevat sen lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.

Lähiluonto ei ole museo, jossa piipahdetaan silloin tällöin, vaan siellä kannattaa käydä säännöllisesti, monta kertaa viikossa. Luontokokemuksen voi integroida osaksi arjen rutiineja. Turvallisessa lähiluonnossa viihdytään, se inspiroi ja houkuttelee kulkemaan luokse ja läpi.

3. Koe luonnon terveysvaikutukset

Lähiluonto lisää sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Terveysvaikutukset alkavat jo mikrobitasolta: mikrobialtistus lisää vastustuskykyä. Lisäksi luonto innostaa liikkumaan, toimimaan ja avaa aistit.

Luonto lisää onnellisuutta ja auttaa palautumaan. Tutkimuksien mukaan luonnossa viihtyvät lapset kokevat vähemmän masentuneisuutta, ärtyneisyyttä ja nukahtamisongelmia kuin muut. Lapset hakeutuivat luonnon äärelle silloinkin, kun heillä oli huono olo. Luonto lisää myös aikuisten henkistä hyvinvointia.

Lähiluonnolla on kansanterveydellistä merkitystä. Suomessa on laadittu ensimmäinen kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia. Päämääränä on, että luonnon virkistyskäyttö auttaa suomalaisia voimaan paremmin.

4. Osallistu kaupunkiympäristösi suunnitteluun

Asukkaita on otettu mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Lahdessa tietojärjestelmien avulla paikkatietoja on hyödynnetty asumisen ja yhdyskuntien kehittämisessä. Kaupunkilaiset ovat valmiita kertomaan ajatuksiaan ympäristöstä, heitä pitää kuulla ja osallistaa. Myös asukasyhteisöt voidaan ottaa mukaan suunnitteluun. Monialainen, eri toimijoiden välinen yhteistyö kannattaa.

Luonnon tuntemus lisää ymmärrystä myös kaupunkiympäristön rakentamisessa. Rakennetun ympäristön kohteet on hyvä miettiä jatkumona. Luontopohjaiset ratkaisut johtavat kivikaupungin ydinkeskustasta hyvinvoivien keitaiden äärelle vaikkapa kaukaisempaan keskuspuistoon. Vihreys hillitsee ilmastonmuutosta, auttaa sopeutumaan siihen ja tarjoaa puhdasta hengitysilmaa.

5. Ammenna hyvinvointia luonnon monimuotoisuudesta

Tasapaino tiiviin palvelurakenteen ja kaupunkiluonnon välillä on mahdollista. Viherkatot, vyöhykkeisen puistot, luontopolut, pörriäisniityt, hedelmäpuut, mehiläispihat ja mansikkaviljelmät ovat omanlaisiaan hyvinvoinnin kohteita.

Parvekkeetkin ovat osa kokonaisuutta ja jatkumoa sekä ovien ja ikkunoiden suuntauksella on merkitystä. Ihmiset toipuvat sairaalassa paremmin, kun ikkunasta näkyy puita ja luonnollista maisemaa. Kotieläimet ja kodin kasvit ovat myös osa luontoa. Jopa virtuaalinen luonto ohjaa näkemään asioita eri tavalla.

Luonto on kulttuuria, tarinoita, rauhaa ja yhteisöllisyyttä. Ota luonto monipuolisesti huomioon, niin saat enemmän. Haistele ja tunnustele!

Lähiluonto lisää hyvinvointia

Vaali luonnon monimuotoisuutta

· Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea elävän luonnon vaihtelua. Se koskee niin elinympäristöjä, lajeja kuin yksilöitä.

· Tutkimukset ovat osoittaneet luonnon monimuotoisuuden suojavan ihmistä sekä tarttuvilta että tarttumattomilta sairauksilta. Siksi luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa suoraan ihmisen hyvinvointia.

· Luontoympäristöjen ansiosta terveyttä edistävät mikrobit yleistyvät ihmiskehossa. Satunnaiset vierailut luonnossa eivät tuota riittävästi mikrobialtistusta, vaan luonnossa on hyvä viettää aikaa useasti viikossa.

· Lajien häviäminen vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin esimerkiksi ruokaturvan kautta, kun pölyttäjien häviäminen uhkaa kasvituotantoa. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi altistaa myös elintasosairauksille, kuten astmalle ja allergioille.

Lähde: www.duodecimlehti.fi

Metsä ja puisto kutsuvat

· Valtaosalle kaupunkien asukkaista mieluisin lähiluonto on laaja, luonnontilainen metsä. Tiiviisti rakennetun alueen asukkaat viihtyvät parhaiten puistoalueella. Kolmanneksi suosituin lähiluontokohde on rantapromenadi. Näiden jälkeen pelto- tai niittymaisema vetää puoleensa.

· Kaupunkilaiset toivoisivat, että lähiluonnossa huolehdittaisiin hyvistä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksista. Myös luonnonmukaisuus ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä: kasvillisuus ja puusto olisi hyvä pitää mahdollisimman koskemattomina. Lisäksi toiveena on, että riittävän suuret luontoalueet säilyisivät.

· Asukkaat haluaisivat nauttia lähiluonnossa hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta, mutta tiiviisti rakennetulla alueella suositaan etenkin kauniisti istutettuja ja hyvin hoidettuja puistomaisia alueita.

· Halukkuus muuttaa pois isoista kaupungeista kasvoi vuonna 2021. Yli kolmannes helsinkiläisistä, espoolaisista ja vantaalaisista haluaa aiempaa enemmän muuttaa kehyskuntiin.

· Luonto tulee lähelle myös kodeissa, joissa pandemian aikana on vietetty enemmän aikaa. Kaksi kolmesta kaupunkiasukkaasta haluaisi asuntoonsa lasitetun parvekkeen, jossa voi viihtyä ympärivuotisesti.

Tulokset käyvät ilmi YIT:n tilaamasta ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrista, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syyskuussa 2021. Neljättä kertaa toteutetun barometrin tavoitteena oli selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää. Kyselyssä kaupunkilaiset ottivat kantaa kodin, työ- ja kaupunkiympäristön sekä liikkumisen vaihtoehtoihin.