Jäävätkö kiinteistöt Sote-uudistuksen jalkoihin?

Kunnista ja yrityksistä oli sankoin joukoin vierailijoita liikkeellä Kuntamarkkinoilla 14. - 15.9.2016. Helsingissä. Suomen kuntakentän muutoksen tuulet ja kuntien epävarmat tulevaisuuden näkymät herättivät laajalti keskustelua yli 7600 tapahtuman vierailijan joukossa. Sote-uudistus tulee muuttamaan kuntien rakennetta ja roolia, ja kuntien tehtäväkentästä poistuu merkittävä osa. Lisäksi vielä erillisinä pidettävät kunta- ja maakuntavaalit tuovat vahvan mausteensa kuntien tulevaisuuteen.

Kuntakiinteistöihin liittyy erittäin isoja kysymyksiä, mitkä olivat oikeutetusti nousevana teemana Kuntamarkkinoilla. Yksistään Sote-kiinteistöjä Suomessa on noin 3000, joiden tulevaisuutta arvuutellaan. Kuntayhtymien Sote-kiinteistöt siirtynevät pääosin maakunnille, mutta kuntien yksittäisten kiinteistöjen osalta ei ole selviä ratkaisuja. Monille niistä ei välttämättä ole tulevaisuudessa käyttöä nykymuodossaan. Lisäksi Kuntamarkkinoilla yleinen näkemys tuntui olevan, että kentälle tulee jatkuvasti myös uusia toimijoita, joiden ammattitaito tai eettisyys saattavat herättää ajoittain kysymyksiä. Tämä kaikki lisää kuntien päätöksenteon epävarmuutta.

Positiivisina asiana Kuntamarkkinoilla oli havaittavissa, että yhteisöllisyys nähdään entistä merkittävämpänä asiana, kuten myös tarve yrityksien ja kuntien yhteistyön lisäämiseen. Kuntakiinteistöjen osalta ammattitaitoisia kunta- ja kiinteistömarkkinan asiantuntijoita tarvitaan entistäkin enemmän mukaan pitkäjänteiseen suunnittelu- ja toteutustyöhön. Ammattitaitoa ja aitoa kumppanuutta tarvitaan niin yksittäisten kiinteistöjen käyttötapojen määrittämiseen tai korjaamiseen kuin myös monimuotoisiin kaupunkikehityshankkeisiin. Näkemyksellisten suunnitelmien avulla kuntien on mahdollista tehdä kiinteistöpäätöksiä pitkällä tähtäimellä ja toteuttaa kiinteistöjen korjaaminen, käyttötapamuutokset ja uudisrakentaminen järkevästi, kustannustehokkaasti ja veronmaksajien etuja vaalien. Viime vuosien aikana pitkälle kehitetyt rakentamisen yhteistoiminnalliset hankemallit, kuten allianssi- ja elinkaarimallit, ovat erinomaisia työkaluja strategiseen kiinteistöjen ja kunnallistekniikan suunnitteluun kuin myös palvelu- ja kiinteistöratkaisujen toteuttamiseen.

Nummen 1400 käyttäjän palvelukeskus Hämeenlinnassa on yksi erinomainen esimerkki yhteistyön, yhteisöllisyyden ja elinkaarihankkeen parhaimmista puolista. YIT:n ja Caverion:in yhteishanke on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä eri tarpeita edustavien sidosryhmien kanssa. Tilat sisältävät koulun, kirjaston, neuvolan ja terveydenhuollon, nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä muita kulttuuripalveluita ja lisäksi muuntuvat tarpeen mukaan joustavasti. Tilojen käyttöasteesta tulee erinomaisen korkea ja kustannukset kullekin palvelulle ovat maltilliset. Yhteisöllisyys on vahvasti osana Nummen hanketta. Esimerkiksi marraskuussa 2016 järjestetään yleinen asukasilta, jossa kuntalaiset pääsevät mukaan ideoimaan tilojen tulevaa käyttöä. Hankkeen 20 vuoden elinkaarivastuu varmistaa, että kiinteistö on sitoutuneesti suunniteltu, tehty ja pidetään turvallisena, terveellisenä ja aina käytettävissä suunniteltuun tarkoitukseen. 

Lue lisää Nummen palvelukeskuksen innovatiivisista ratkaisuista täältä.

Katso tästä video Kuntamarkkinoilta YIT:n Juha Kostiaisen näkemyksistä kuntien tulevaisuudesta.

Lue lisää Juha Kostiaisen ajatuksia kaupunkikehityksestä hänen blogistaan.