Jarin ilmapuntarinilkka ja muita sadepäivän juttuja

Pasilassa sataa. Triplan työmaaruokalan naulakossa roikkuvista kypäristä tippuu lattialle vettä, joka kertyy pieniksi lammikoiksi naulakon alle. Ruokalassa on lähestulkoon kodikas tunnelma, kun sateen tasaiseen kohinaan sekoittuu astioiden kilinää ja leppoisaa puheensorinaa. Täällä ei näy happamia ilmeitä, oli sää mikä tahansa.

Tänään löydän vapaan tuolin Teemun, Jarin, Vellun ja Arin pöydästä. On luontevaa avata keskustelu säästä, koska viime päivien intiaanikesä näyttää nyt olevan tiessään. Onko työpäivä sateesta huolimatta sujunut ongelmitta, vai hyvä ruokako se miehiä hymyilyttää?

"Normaali syyssää tämä vaan on. Täällä maan pinnalla sataa ehkä tänään, mutta maan alla metrolaatalla saadaan vettä niskaan vielä neljä päivää sen jälkeen, kun sade on muualla loppunut", miehet kuvailevat työmaaoloja.

Ihmettelen, pysyvätkö työvaatteet hetkeäkään kuivina kaatosateessa, ja tuleeko märissä vaatteissa kylmä.

"Tietysti kamppeet kastuvat. Kaappiin ei hirveän monia vaihtovaatteita mahdu, mutta on minulla autossa yhdet. Harvoin tulee kuitenkaan vaihdettua. Lämpö pitää ottaa työstä, niin ei palellu!"

Pöytäseuruetta naurattaa, ja vaatteiden vaihtaminen autossa työmaan laidalla kielletään jyrkästi. Kukaan ei kuulemma halua sellaista näkyä verkkokalvoilleen.

"Otat mieluummin illalla rommitotin, niin et vilustu!"

Kai nyt sentään sadevarusteet, kuten sadetakit, ovat työmaallakin käytössä?

"Onhan niitäkin, mutta sadevaatteet tuppaavat hiostamaan. Kun tulee hiki, vaatteet kastuvat sadetakin alla ja lopputulos on sama. Mieluummin sitä näyttelee tosimiestä. Ja onhan siinä vähän sellaista kilpailuhenkeäkin: kuka kestää kauimmin kaatosadetta?"

Triplassa työvaiheita pystytään onneksi jonkin verran rytmittämään siten, että sateella tehdään töitä sillan alla, sateelta suojassa. Paljon tehdään töitä myös jo pysäköintilaitoksen ja kauppakeskuksen valmiissa kerroksissa, joihin saadaan työaikainen lämmityskin päälle lähiviikkojen aikana. Ensi talvi ei ole työmaalla ollenkaan niin kylmä kuin viime talvi. Mutta ulkotyöt ovat silti ulkotöitä. Kestääkö ihminen paremmin kylmää, kun se tottuu siihen päivittäisessä työssään?

"Kyllä se niin on. Tarkenen paremmin ulkona kuin muut. Yleensäkin ulkoilu talvella on pukeutumiskysymys. Ja ilmanala muuttuu mukavammaksi sitten, kun meri jäätyy, eikä enää ole niin kylmänkosteaa. Talven tulo ei stressaa mitenkään: sen jälkeenhän tulee taas kevät. Pitää olla vaihtelua!"

Miten ulkotöihin kannattaa pukeutua, jotta tarkenee?

"Merinovillaiset alus- ja väliasut ovat parhaita. Goretex olisi materiaalina muuten hyvä, mutta ne kamppeet tuppaavat olemaan vähän liian hauraita työmaalle. Ei tarvitse kuin osua vähän johonkin kulmaan, ja goretex-takki on entinen. Kestävät materiaalit ovat kuitenkin parhaita, tuli sitten vettä tai ei."

No mitenkäs, kun ikää tulee, vihoitteleeko kroppa kylmillä ja kosteilla säillä?

"Kyllä! Varsinkin tuo nuorena poikana mopoillessa loukkaamani nilkka kertoo, onko tulossa matalapaine. Ei tarvitse katsoa sääennusteesta, onko luvassa hyvää vai huonoa säätä, kun jalassa on ilmapuntari."

Lautaset ovat keskustelun aikana tyhjentyneet, ja teemme lähtöä takaisin työn ääreen. Miehet kiittävät seurasta ja muistuttavat, että olen aina tervetullut myös työmaalle, jos toimistohommat kyllästyttävät. Juuri tänään se ei tunnu kovin houkuttelevalta ajatukselta. Tsemppiä sinne sateeseen, rakentajat!

Tuija Vilhomaa / Tripla-hankkeen tiedottaja

Pitkään rakennusalaa seurannut, monelta kantilta asioita pohtiva sisällöntuottaja ja tiedonvälittäjä. Intohimona asioiden ymmärtäminen osana suurempaa kokonaisuutta. Kysyy ja kuuntelee tarkalla korvalla, koska ei halua toistaa, vaan oivaltaa.