10 vastausta uusiutuvasta energiasta

Tuulivoimalla katettiin 14 prosenttia Suomen energiatarpeesta vuonna 2022. Sen tuotantokapasiteetti kasvoi 75 prosenttia vuodessa ja kasvu jatkuu vahvana myös tulevina vuosina.

Aurinkovoima kasvattaa tuulivoiman rinnalla osuuttaan Suomen energiapaletissa. Se täydentää oivallisesti uusiutuvien energiamuotojen valikoimaamme ja sopii hyvin tuulivoimatuotannon rinnalle.

Tässä kymmenen usein kysyttyä kysymystä ja vastausta uusiutuvasta energiasta.

1. Kuinka lähelle asutusta tuulivoima voidaan rakentaa?

Valtioneuvoston asettamat ääni- ja välkeohjearvot määrittävät rakentamista, niin etteivät tuulivoimalat aiheuttaa haittaa asutukselle. Laki tai muut määräykset eivät siis anna vielä suoraan metrimääriä, kuinka lähelle asutusta tuulivoimalan voi rakentaa. Maaston muodot, puusto, turbiinin korkeus ja muut tekijät vaikuttavat olennaisesti äänen liikkuvuuteen ja välkkeen näkyvyyteen ympäristössä. Siksi onkin tärkeää, että tuulipuiston suunnitteluvaiheessa mallinnetaan voimalan melu- ja välkealueet sekä varoalueet, jotta voimala ei aiheuta kohtuutonta häiriötä asutukselle.

2. Saako tuulivoimapuistossa kulkea vapaasti?

Tuulipuistoissa saa vapaasti marjastaa, metsästää, harrastaa muita aktiviteetteja sekä harjoittaa maa- ja metsätaloutta. Voimaloita varten rakennettu ja kunnossapidetty tiestö parantaa alueella liikkumista.

Rakennusaikana liikkumista voidaan kutienkin rajoittaa turvallisuuden vuoksi esimerkiksi silloin, kun alueelle siirretään raskaita rakennusmateriaaleja.

Talviaikana tuulivoimaloiden läheisyydessä voi olla niin sanottu jääheittoriski, kun tuulivoimalan lapoihin kertynyt jää irtoaa lavoista. Tuulipuistossa on varoitusopasteet, jotka kehottavat tällöin välttämään voimaloiden läheisyydessä liikkumista. Hanketta suunnitellessa otetaan huomioon lapojen jäätymisen todennäköisyys ja tarvittaessa jääheiton riskiä ehkäistään asentamalla voimaloihin lapalämmitys.

3. Miten tuulivoima vaikuttaa Suomen huoltovarmuuteen?

Tuulivoimalat ovat tärkeä osa Suomen energiatuotannon kokonaiskapasiteettia. Hajautettu tuotanto parantaa huoltovarmuutta verrattuna suuriin keskitettyihin energiantuotantolaitoksiin.

Kotimaisen tuulivoimatuotannon ansiota Suomen riippuvuus tuontienergiasta vähenee. Ennusteiden mukaan Suomesta voi tulla kasvavan tuulivoimakapasiteetin ansiosta merkittävä sähkön viejä.

Tuulivoimalakapasiteetin merkittävä kasvu on suuressa roolissa myös vetytalouteen siirtymisessä, johon liittyviä miljardien eurojen investointisuunnitelmia on julkistettu.

JPG+Small+(Web)_HR-210050.jpg

4. Kuinka taloudellisesti kannattavaa tuulivoiman rakentaminen on verrattuna vesi- tai ydinvoimaan?

Tulevaisuuden hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta tuulivoimalla on kriittinen rooli. Siksi tuulivoima-ala on kehittynyt paljon viimeisein kymmenen vuoden aikana, joka näkyy myös sen markkinaehtoisessa rakentamisessa. Alan kehittyessä, myös teknologia kehittyy ja mahdollistaa suurempia sekä tehokkaampia voimaloita, jolloin ne tuottavat paremmin sähköä kustannuksiin nähden. Teknologian kehityksen, ilmastotavoitteiden ja markkinoiden mahdollistamana tuulivoima on usein LCOE-tilastoissa (elinkaarikustannukset) ydinvoimaa edellä, eli se edullisempien energiamuotojen kärjessä. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan aurinko- ja tuulivoiman elinkaarikustannukset olisivat myös puolittumassa vuoteen 2050 mennessä.

5. Paistaako aurinko Suomessa tarpeeksi aurinkovoimalalle?

Suomella on paljon potentiaalia olla hyvä aurinkoenergian tuottaja, koska puolet vuodesta on erittäin valoisaa. Etelä-Suomessa aurinkoenergiaa saadaan pinta-alayksikköä kohden vuodessa suurin piirtein saman verran kuin Pohjois-Saksassa. Aurinkovoima tuo myös tasapainoa

Aurinkoenergian kannattavuus paranee koko ajan, koska teknologia kehittyy ja hinnat laskevat massatuotannon myötä. Esimerkki teknologisesta kehityksestä on kaksipuolinen paneeli, jolla kerätään nykyistä enemmän auringon hajasäteilyä. Talvella tästä on erityisesti hyötyä lumen heijastaessa auringonvaloa takaisin paneelien toiselle puolelle.

6. Miten aurinko- ja tuulivoiman tuottama sähkö korvataan silloin, kun ei paista eikä tuule?

Vesi- ja ydinvoimaa tarvitaan sekä säätövoimaksi että perusvoimaksi, koska tuuliolosuhteet vaihtelevat. Näköpiirissämme on kuitenkin energiatuotannon vihreä siirtymä, jossa tuuli- ja aurinkoenergia ovat suuressa roolissa, ja niitä täydentävät muut päästöttömät energiamuodot.

Tuuli- ja aurinkovoima täydentävät toisiaan, koska talvella tuulee enemmän ja aurinko paistaa vähemmän ja kesälle tilanne on päinvastoin.  Tuulivoiman tasaisuutta parantaa se, kun tuulivoimaa rakennetaan eri puolille maata, sillä liki aina tuulee jossain päin Suomea.

Tuulisähkötuotannon huippuja varten perustetaan tulevaisuudessa yhä enemmän energiavarastoja, jotka ottavat talteen muuten ylimääräisen tuotannon. Tulevaisuuden energiavarastoja ovat esimerkiksi sähköakut, vetyvarastot ja pumppuvoimalat.

JPG+Large_DM0A5979.jpg

7. Miten ympäristökysymykset huomioidaan aurinko- ja tuulivoimarakentamisessa?

Tuulivoimapuiston suunnitteluvaiheessa tehdään laaja ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-selvitys. Selvityksellä määritellään paikat, joihin voimalat voidaan sijoittaa ympäristö ja asutus mahdollisimman hyvin huomioiden. Selvityksessä kerrotaan kattavasti muun muassa tuulipuistoalueen kasvistosta, eläimistöstä ja mahdollisista arkeologisista kohteista sekä rakentamisen vaikutuksista niihin. YVA-selvityksessä voi olla myös alueellisia erityispiirteitä kuten esimerkiksi tuulivoimapuiston vaikutusten arviointi porotaloudelle.

YVA-selvitys on osa tuulivoimahankkeen hankesuunnittelua ja sen on tarkoitus tarkastella suunnitellun hankkeen vaikutukset jo olemassa olevaan ympäristöön. Se myös esitellään hankkeen edetessä alueen asukkaille ja heillä on mahdollisuus ottaa siihen kantaa.

8. Ovatko tuulivoimalan lavat ongelmajätettä?

Tuulivoimaloiden lavat eivät ole ongelmajätettä, joka tunnetaan nykyään myös vaarallisena jätteenä. Lavat ovat tällä hetkellä vaikeasti kierrätettävissä kustannustehokkaasti, koska ne ovat valmistettu muovikomposiitista. Komposiitilla tarkoitetaan useamman eri materiaalin yhdistelmää ja se on varsin arkinen tuote, jota löytyy mm. autoista tai veneistä. Tämä rakenne tekee materiaalien erottamisen toisistaan vaikeaksi ja hankaloittaa tehokasta kierrättämistä.

Tällä hetkellä elinkaaren päätteeksi lapojen materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi murskattuna sementtiteollisuuden raaka-aineena.

Tuulivoimaloiden valmistajat etsivät parhaillaan keinoja tehostaa materiaalien kierrätettävyyttä. Muun muassa laitevalmistaja Siemens Gamesalla on jo testikäyttövaiheessa lavat, joiden komposiittiin käytetyt materiaalit saadaan eroteltua toisistaan talteen ja kierrätettyä tehokkaammin. Kotimaista innovaatiota on Stora Enson ja saksalaisen Voodin Bladesin kehittämä ja koekäytössä oleva puinen lapa.

9. Miten tuulivoimapuistojen maa-alueista sovitaan?

Tuulivoimahankkeen kulmakivi on maanomistajien suostumus hankkeelle ja heille tarjotaan mahdollisuutta tehdä maanvuokrasopimus. Maanomistajiin ollaan yhteydessä jo hankkeiden varhaisessa vaiheessa ja suunnitellusta tuulipuistoista käydään avointa keskustelua.

Tuulipuistojen toiminta-aika on pitkä ja usein hankekehitys vie myös useamman vuoden. Siksi maa-alueet vuokrataan maanomistajilta pitkillä eli 30–50 vuoden vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimuksen päättyessä voidaan neuvotella uuden tuulivoimapuiston rakentamisesta. Sitä ei voida nykytekniikalla rakentaa samoille perustuksille, vaan lupaprosessit ja rakentaminen pitää aloittaa alusta.

10. Miten tuulivoimapuistot tuottavat alueen kunnille?

Tuulipuistot ovat kunnille merkittävä tulolähde, sillä niistä saadaan huomattavat kiinteistöverotulot. Konsulttiyhtiö FCG:n laskelmissa yhden tuulivoimalan arvioidaan tuottavan kunnalle vuosittain keskimäärin 35 000 euroa kiinteistöveroa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Pyhännällä on nyt 32 tuulivoimalaa ja sinne on suunnitteilla kaikkiaan 90 voimalaa. Jo 44 tuulivoimalan tuomat verot kattaisivat kunnan menot eli kunnallisveroprosentti voisi olla nolla.

Paikalliset yrittäjät hyötyvät myös tuulivoiman tuomasta elinvoimasta. Erityisesti rakentamisen aikana ravitsemus- ja majoituspalveluille sekä eri rakentamisen osaajille on kysyntää. Tuulivoiman toiminnanaikana myös tarvitaan huoltohenkilöstöä tekemään tarkastuksia ja korjauksia.

Rahallisen hyödyn lisäksi tuulipuistot mahdollistavat monelle kunnalle niiden suunnitelmissa olevan vihreän siirtymän jopa nopeutetussa aikataulussa. Tämä on tärkeä positiivinen mainetekijä monelle kunnalle.