Kaatamatta jätetyt puut, hulevesikosteikot ja opetusmetsät – näin tuemme luonnon monimuotoisuutta hankkeillamme
Palvelut
Kaupunkien rakentajat ovat paljon vartijana ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. ”Nyt ei ole aikaa odotella. Vaikeitakin valintoja on pakko tehdä”, toteaa Greenpeacen Sini Harkki.
”Niin kauan kun kulutuksemme perustuu luonnonvarojen kertakäytölle, emme pääse tilanteeseen jossa ilmastonmuutos ja luontokato saataisiin pysäytettyä, ja onnistuisimme ruokkimaan kaikki maapallon ihmiset”, toteaa Sini Harkki, Greenpeacen Pohjoismaiden ohjelmajohtaja.
Sini Harkki on tottunut epämiellyttävien totuuksien laukoja. Hän muistuttaa rutiinilla, montako maapalloa ihmiskunta tarvitsisi. Suomalaisetkin käyttävät vuotuiset luonnonvaransa loppuun joka vuosi jo huhtikuun alkupäiviin mennessä.
Ympäristöjärjestö Greenpeace on totuttu näkemään metsien ja luonnon suojelijana, mutta järjestön suurin työsarka on kaupungeissa, joissa asuu jo yli puolet maailman väestöstä.
”Ympäristöongelmien ratkaisun avaimet ovat pitkälti kaupungeissa ja ne liittyvät rakentamiseen, kulutukseen ja liikenteeseen.”
Yritysvastuu korostuu kaupungeissa
Rakentaminen ja asuminen kuluttavat paljon luonnonvaroja. Rakentamisen ja rakennetun ympäristön osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. Tästä leinonanosan muodostaa rakennusten käytönaikainen energiankulutus.
Kaupunkien asukkaat voivat vaikuttaa osaan päästöistä omilla kulutusvalinnoilla, mutta usein valinta ei ole omissa käsissä.
”Merkittävä osa esimerkiksi helsinkiläisten hiilijalanjäljestä syntyy, kun kaukolämpöä tuotetaan edelleen hiilellä. Muutos onnistuu vain, jos yhteiskuntarakenteen kaikki peruspalikat tukevat sitä, että pystymme vähentämään päästöjämme ja elämään kohtuullisilla ympäristövaikutuksilla.”
Ilmastotyöhön tarvitaankin mukaan rakennusalan koko arvoketju, kaupunkien kaavoittajista poliittisiin päättäjiin, energiayhtiöistä rakennusalan yrityksiin.
Viihtyisän ja hiilineutraalin kaupungin rakentaminen kulkevat onneksi usein käsi kädessä. Matka hiilineutraaliksi kaupungiksi vaatii kuitenkin radikaaleja muutoksia. Esimerkiksi liikenteessä ei riitä, että autojen käyttövoima vaihtuu öljyjalosteista sähköön.
”Samalla pitää siirtyä entistä enemmän joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn ja autojen yhteiskäyttöön. Uskon että se parantaa myös elämänlaatua kaupungeissa. Kaikki maailman viihtyisimmät kaupungit ovat sellaisia, joissa joukkoliikenne ja pyöräily toimii hyvin ja käveleminen on mukavaa.”
Kiertotalous säästää resursseja
”Tällä hetkellä iso osa ihmiskunnan tuotannosta ja kulutuksesta perustuu kestämättömään malliin, jossa luonnonvaroja otetaan maasta tai luonnosta, tehdään tuote, käytetään se ja heitetään se pois.”
Kaupungeissa kiertotalouden edistämisellä on erityinen kiire, sillä kaupungistumisen vauhti ei suinkaan ole hidastumassa tulevaisuudessa.
”Kaupungeissa pitäisi päästä kohti mahdollisimman suljettuja kiertoja. Tarvitsemme myös uusia palvelualan ratkaisuja, jotka perustuvat lainaamiseen ja korjaamiseen sen sijaan että ostetaan aina uutta.”
Vaikka Rakkaudella rakennetut kaupungit -tapahtumassa Sini Harkille lankeaa väkisinkin herättelijän rooli, on kaupunkien rakastajaksi tunnustautuvalla ohjelmajohtajalla myös hyviä uutisia.
”Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen syntymiseen vaikutti tosi paljon se, että yritykset suhtautuivat positiivisesti kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin. Tämä tuo monille suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille kilpailuetua.”
Pääviesti kuitenkin on, että ilmaston lämpeneminen etenee yhä aivan liian kovaa tahtia.
”Me emme ole Pariisin sopimukseen edellyttämällä puolentoista asteen radalla. Jotkin ilmastonmuutoksen pahimmista seurauksista tuntuu tulevan päälle jo aikaisemmin kuin olemme ajatelleet.”
Tilannetta pahentaa toinen ekosysteemiä vaaniva kriisi, luontokato.
”Kaikissa yrityksissä jokaisen päätöksen pitäisi viedä siihen suuntaan, että tilannetta ratkotaan, ja tehdään myös vaikeita valintoja. Nyt ei ole enää aikaa odotella”, Harkki toteaa.
YIT Rakkaudella rakennettu kaupungit -seminaari 3.11.2022: Puhuja: Sini Harkki, ohjelmajohtaja, Greenpeace Norden.