Länsimetro, pääkaupunkiseutu

Olemme rakentaneet useissa eri hankkeissa Länsimetron tunneleita ja asemia sujuvoittamaan liikennettä Helsingin ja Espoon välillä ja auttamaan kaupunkeja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat kaupunkien kehittymisen asemien ympärillä.

Olemme olleet mukana Länsimetron rakentamisessa alusta alkaen ja sen suurin yksittäinen rakentaja. Olemme vastanneet suurimmasta osasta Länsimetron tunneleiden louhinnasta sekä vilkkaimpien metroasemien rakentamisesta. Kaupunkilaiset elävät ja työskentelevät työmaiden vieressä, joten erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Ympäristölupa asettaa ehdot melulle, pölylle, prosessiveden käsittelylle ja pohjaveden vaikutuksille.

Länsimetron ensimmäinen vaihe

Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisessä Länsimetro-projektin ensimmäisessä vaiheessa metro laajentui Ruoholahdesta kohti Espoon Matinkylää, sisältäen kahdeksan uutta metroasemaa ja 14 kilometriä uutta metroraidetta. Liikenne osuudella alkoi 2017.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutimme Aalto-Yliopiston, Tapiolan, Niittykummun ja Matinkylän asemien sekä Urheilupuisto-Matinkylä tunnelin rakentamisen.

Toteutimme tunneleiden ja asemien louhinta- ja vahvistustöitä Ruoholahdessa, Lauttasaaressa, Koivusaaressa, Keilaniemessä, Urheilupuistossa, Niittykummussa ja niiden lisäksi myös Finnoossa asemahallin rakenteiden perustöitä. Rakensimme myös mm. Lauttasaarensalmen ratatunnelin vedenkestävät rakenteet sekä osallistuimme ratatunnelien sisustamiseen.

Louhimme myös ajotunnelit Otaniemeen ja Matinkylään sekä toteutimme Tapiolan itäisen ajotunnelin maanrakennusurakan.

Louhintamenetelmänä oli perinteinen poraus- ja räjäytysmenetelmä. Tunnelit tiivistettiin systemaattisesti esi-injektoimalla ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Rakenteiden suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta.

Länsimetron toinen vaihe

Metron toisessa vaiheessa olemme vastanneet Finnoon aseman louhinta- ja lujitusurakasta, joka valmistui lokakuussa 2017. Rakennamme myös Soukan ja Kaitaan asemaurakat, joiden on tarkoitus valmistua vuonna 2022.

Finnoon louhinta- ja lujitusurakkaan sisältyi Finnoon aseman ja ratatunneleiden sekä alueen viemäritunneleiden louhinta, lujitukset ja maarakentaminen. Uutta metrolinjaa louhittiin 1 380 metriä ja viemäritunneleita 771 metriä. Työmaa voitti vuonna 2017 Länsimetron Turvallisin työmaa -kilpailun tarkastelujaksolla 1.1.-30.6.

Soukan ja Kaitaan asemaurakoista järjestettiin julkinen hankinta, jonka valintaperusteena oli laatu ja hinta, jotka pisteytettiin tarjoajien välillä, tarjouspyynnön tarkkojen kriteerien mukaisesti. Työyhteenliittymä YIT-ARE sai parhaimmat pisteet ja tuli näin ollen valituksi.

”Tarjouspyynnön valintakriteereillä Länsimetro haki urakoitsijakentältä parasta henkilöosaamista ja esitystä logistisesti ja rakennusteknisesti haastavan asemaurakan toteuttamiseen kustannustehokkaasti”, kertoo tuotantojohtaja Aku Kallio, Länsimetro-projektista.

Molemmissa asemaurakoissa rakennetaan aiemmin louhittuihin tiloihin maanalainen asema sekä sen sisäänkäyntirakennukset piha-alueineen. Aseman tekniikan vaatimat tilat, tekniset kuilut, väestönsuoja sekä huoltotunneli liittyvine yhdystunneleineen kuuluvat myös molempien asemaurakoiden kokonaisuuteen.

Jokaisella asemalla on eri teema, joka näkyy myös asemien arkkitehtuurissa. Kaitaalla teemana on ”vehreät korttelipihat”, jossa on mukana mäntymetsän sävyjä. Soukan asema taas saa vaikutteensa 60-luvun modernistisesta rakennuskannasta ja teeman sanoja ovat mm. modernismi, täsmällisyys ja terävyys.

Rakentamisessa teemat on otettu tarkkaan huomioon alusta asti ja niihin on myös tehty parannuksia yhteistyössä eri osapuolten välillä.

Ongelmanratkaisua yhteistyöllä

Hankkeessa on hyödynnetty vuorovaikutteista Big room -työskentelyä, josta on apua muun muassa ongelmanratkaisussa.

”Big Roomista on ollut erittäin paljon hyötyä, kun ongelmat pystytään ratkomaan heti yhdessä tilaajan kanssa kasvokkain. Se on tätä päivää, että rakennetaan konkreettisesti yhdessä. Se luo myös paremman yhteishengen, kun ihmiset tulevat tutuiksi”, sanoo Kaitaan työmaan työnjohtaja Ari Larikka.

Työmaalla tuetaan työn edistymistä myös Last Planner -mallin avulla. Siinä projektin vaiheet sekä tarvittavat työtehtävät kuvataan aikajanalle. Aikajana kiinnitetään seinälle paikkaan, jossa koko projektin henkilökunta näkee sen jatkuvasti. Tavoitteena on tarjota edellytykset tehtävien onnistumiselle, jo niiden käynnistyessä. Työmailla on tehty päiväkohtaisia aikatauluja, joista on ollut hyötyä, kun esiin on noussut avuntarpeita työmailta. Last Plannerin avulla on pystytty korjaamaan ongelmien kerrannaisvaikutuksia.

Apuna käytetään myös tietomallinnusta, jonka avulla rakentamisen tilannetta on helppo esitellä myös muille, kuin henkilökunnalle.

”Urakoitsijan asemassa pyrimme tukemaan asiakastamme projektin eteenpäin viemisessä ja edistämään koko hankkeen etenemistä. Aalto-yliopiston asemalla ratkoimme ensimmäisenä monia rakentamisessa eteen tulleita pulmia. Oppeja ja kokemuksia pystyttiin siirtämään myös muille asemille. Tietomallinnusta hyödynsimme tuotantomäärien ja suunnitelmatilanteen hallinnassa. Mallin 3D-visualisoinnin avulla pystyimme havainnollistamaan rakentamisen tilannetta niin tilaajalle, suunnittelijoille, aliurakoitsijoille kuin omalle henkilökunnallemmekin”, kertoo YIT:n Teollisuusrakentaminen ja rakennustekniset työt -divisioonan johtaja Anne Piiparinen.

Asemia ympäröivät alueet kehittyvät

Hankkeen tavoitteena on rakentaa metroa, joka tuo matkustajille arjen kätevyyttä. Esimerkiksi asemat sijoitetaan lähelle palveluita, sinne missä ihmiset kulkevat. Länsimetro on rakennettu kokonaisuudessaan maan alle. Ratkaisu on minimoinut rakentamisen aikaiset haitat esimerkiksi liikenteelle, häirinnyt ihmisten elämää mahdollisimman vähän ja jättänyt maanpäälliset alueet vapaaksi muuhun käyttöön, kuten kaupungin kehittymiseen ja tiivistymiseen.

Länsimetron rakentaminen kiihdyttää koko Suomen kasvua ja samalla tavoitteena on vähentää tuntuvasti kasvihuonepäästöjä ja parantaa ilmanlaatua. Yksi metrojuna kuljettaa jopa saman verran matkustajia kuin 700 henkilöautoa.

Faktat:

Ykkösvaiheen pituus 14 km
Kakkosvaiheen pituus 7 km
Betonia kakkosvaiheessa valetaan yhteensä 70 000 m3
Tukimuurielementtejä tunneliin kakkosvaiheessa asennetaan 2700 kpl
Elementtejä kakkosvaiheessa asennetaan 9800 kpl

Lue lisää ratarakentamisestamme: 

Raide-Jokeri
Raitiotieallianssi, Tampere
Kehärata, Aviapolis

Tiedot

Projektin nimi
Länsimetro
Asiakas
Länsimetro Oy
Kaupunki
Helsinki ja Espoo
Maa
Suomi
Valmistumisvuosi
2022
Projektin status
Rakenteilla
Liiketoiminto
Infra

Linkit

Sulje
Lähetetään...