5.10.2020
  • Mielipide

Neljä vuotta kaupunkikehitystä

"Kaupunkikehitys on ollut kuitenkin paljon muutakin kuin suunnittelua", kirjoittaa yrittäjäksi siirtyvä Karoliina Hartiala.

Tulin YIT:lle syksyllä 2016 vasta perustettuun kaupunkikehitystiimiin. Aloittaessani ajattelin, että tulen ennen kaikkea luonnostelemaan lähiöiden kehittämistä ja täydennysrakentamista. Tätä olen toki tehnytkin, ja Suomen esikaupunkien muodot ovat tulleet tutuksi.

Kaupunkikehitys on ollut kuitenkin paljon muutakin kuin suunnittelua. Hankkeiden tavoitteista ja mahdollisuuksista keskustellaan laajasti niin kaupunkien ja ammattimaisten rakennusalan toimijoiden kuin taloyhtiöiden osakkaiden ja kehitettävien alueiden asukkaiden kanssa. Tämä on haastanut minut ulos mukavuusalueeltani suunnittelijana - kehittämään yhä parempia tapoja viestiä ja keskustella tasa-arvoisesti hankkeen erilaisten osapuolten kesken.

Ajattelin itsekin ennen, että hyvä suunnitelma puhuu puolestaan ja on sekä ensisijainen että itsessään riittävä työkalu kehityksen käynnistämiseen. Lopputulokseen keskittyminen ei kuitenkaan riitä. Kaupunkikehitystiimissä olen viimeistään huomannut, että aikoinaan haastattelemani lontoolaisen kaupunkiuudistushankkeen arkkitehdin lausuma pitää edelleen paikkansa: It’s about explaining what you’re doing. If you can’t explain with good reasons why you’re doing something then you end up with a fight” (kiitos kollegalle muistutuksesta!)

Mitä enemmän toimitaan olemassa olevissa ympäristöissä, sitä enemmän vuorovaikutuksen rooli korostuu hankkeissa. Hyvä suunnittelu on edelleen yhtä tärkeää, mutta se ei käynnistä prosessia. Olemassa olevissa ympäristöissä toimiminen on pohjimmiltaan yhteistyön ja luottamuksen rakentamista hankkeen eri osapuolten kesken. Tämä ei tapahdu käden käänteessä.

Kaupunkiuudistus ja täydennysrakentaminen ovat pidemmän aikaa olleet itselleni tärkeitä aihepiirejä, ja siksi on mukava todeta, että lähiöissä alkaa vihdoin todella tapahtua. Neljän vuoden aikana olemme saaneet käyntiin useita kehityshankkeita - esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksessa sekä Vantaan Hakunilassa. Näiden, ja muiden lähiöiden kehittämishankkeiden käynnistyminen on vaatinut pitkäjänteistä jalkatyötä. Onnistunut hankekehitys vaatii orkestraattorin, jolla on sekä osaamista ja kärsivällisyyttä. Tämän rooli sopii hyvin YIT:lle hankkeen tulevana toteuttajana.

Minun tarinani jatkuu tästä eteenpäin omien siipien kokeilemisella, kun siirryn yrittäjäksi. Haikein mielin kiitän YIT:n kaupunkikehitystiimiä huikeista vuosista ja jään seuraamaan missä tapahtuu seuraavaksi. 

Karoliina Hartiala
Kaavakehityspäällikkö, kaupunkikehitysyksikkö (31.9.2020 saakka)

Kaupunkikehitys

Sulje
Lähetetään...