Maailman myllerryksessä katse kääntyy kohti kotia

Työelämä muuttui jo, onko seuraavaksi asumisen vuoro?

Äiti ja tytär kotona

Äiti ja tytär kotona

Koronapandemia on muuttanut suomalaisten elämän ainakin hetkellisesti hyvin kotikeskeiseksi, suorastaan äärimmäiseksi kotoiluksi.

Tämä heijastuu esimerkiksi tiettyjen alojen yritysten tuloksiin: rautakaupan alkuvuoden kumulatiivinen kasvu on 6 % (lähde) ja Fiskarsin puutarhasakset löytyivät kesällä monen ostoskassista (lähde).

Myös YIT:n asunnot ovat tehneet mukavasti kauppansa, mikä näkyy tuoreimmassa osavuosikatsauksessamme.

Mielipiteitä ja kokemuksia kotoilun ja toisaalta lisääntyneen etätyön sekä sosiaalisen eristäytymisen hyvistä ja huonoista puolistakin on monia. Yhtä mieltä voimme varmasti olla siitä, että etenkin näinä aikoina on syytä olla kiitollinen, että asuinolot Suomessa ovat Euroopan parhaat (lähde) ja että rakennuskantamme on verrattain uutta.

Muutoksen ja kotoilun pysyvyydestä ei vielä ole tietoa, sen näyttää vain aika.

Henkilökohtaisesti uskon, että tulevaisuudessa esimerkiksi työnteolla ei monen kohdalla aidosti ole yhtä tiettyä aikaa ja paikkaa. Niin valtavan digi- ja ennen kaikkea luottamusloikan olemme tänä vuonna ottaneet. Liike-elämän matkailukaan tuskin palautuu ennalleen nyt kun etäyhteydet on todettu näin tehokkaiksi.

Yksi koronan pitkäaikaisvaikutuksista saattaakin olla – ainakin tietotyöläisten kohdalla – aiempaa suurempi valinnanvapaus. Oman työni puolesta mielenkiintoista on tietysti miettiä, miten tämä heijastuu lisääntyneiden etätyöpisteiden lisäksi asumiseen.

Tuoreimmassa Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrissämme on muutamia tuloksia, jotka saattavat valaista kysymystä hieman. Barometri toteutettiin syyskuussa 2020 kolmatta kertaa.

Barometristä selviää muun muassa, että reilu puolet suurten kaupunkien asukkaista on uudistanut (remontoinut tai järjestänyt tiloja / uudistanut sisustusta) kotiaan koronapandemian aikana.

Vetovoimaisinta vastaajien mielestä kaupunkiympäristössä ovat luonto, palvelut ja hyvät kulkuyhteydet. Ihannetyöpaikka taas sijaitsee niin lähellä, että sinne voi mennä kävellen tai pyörällä – tosin lisääntynyt kiinnostus etätyöhön näkyy vastauksissa selvästi. Korona-aika onkin lisännyt helsinkiläisten, espoolaisten ja vantaalaisten kehyskuntiin muuttamista koskevaa harkintaa.

Ihmisillä on siis paljon erilaisia asumista koskevia ihanteita, suunnitelmia ja tavoitteita, joiden toteutumista pitkällä aikavälillä on mielenkiintoista seurata. Toistaiseksi kaupungistuminen isossa kuvassa näyttää jatkuvan ainakin entiseen malliin.

Korona on pakottanut meidät muuttamaan elämäntyyliämme ja toisaalta antanut ehkä aikaa miettiä, mikä itselle todella on tärkeää. Monen kohdalla vastaus on varmasti ollut: terveys, läheiset ihmiset ja – koti.

Toivon, että mahdollisimman monella meistä on mahdollisuus asua nyt ja tulevaisuudessa haluamallaan tavalla, toteuttaa kotiunelmansa ja samalla osoittaa valinnoillaan suuntaa tulevaisuuden asumiselle.

Työelämä muuttui jo – kuka tietää, ehkä seuraavaksi on asumisen vuoro. Olemme innolla mukana matkassa.

Marko Oinas
Johtaja (vt.), Asuminen Suomi ja CEE -segmentti

Lisätietoja YIT Kodeista

Myytävät asunnot

Vuokra-asunnot

Vuosi nolla - seitsemän oppia työn tulevaisuudesta