Takaisin

Miten yhdistää työvoimapula ja hyödyntämätön osaaminen – Shortcutin uusi toimitusjohtaja Kristina Sweet jakaa oppinsa

Suomessa käydään jatkuvaa keskustelua teknologia- ja terveysalaa koettelevasta mittavasta työvoimapulasta. Kristina Sweet, The Shortcutin tuore toimitusjohtaja, kertoo miten kotimainen voittoa tavoittelematon yhdistys löysi tavan yhdistää hyödyntämättömät osaajat ja markkinoiden tarpeet. Lisäksi hän kertoo, miksi suomalaisten pk-yritysten pitäisi panostaa monimuotoisuuteen ja miksi poliitikkojen pitäisi keskittyä osaajien houkuttelun lisäksi siihen, että osaajat saataisiin jäämään Suomeen.

Työikäisten suomalaisten määrä vähenee jatkuvasti väestön ikääntyessä ja syntyvyyden jatkaessa laskuaan. Tämä on johtanut mittavaan työvoimapulaan.

Puute on näkyvintä teknologia-alalla: Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa tarvitaan 53 000 uutta teknologiaosaajaa vuoteen 2021 mennessä sekä yli 10 000 uutta ohjelmistokehittäjää seuraavan neljänä vuotena. Osaajapula on tällä hetkellä monen teknologiayrityksen kasvun pullonkaulana.

The Shortcut, kotimainen voittoa tavoittelematon yhdistys ja Pohjoismaiden suurin osaamiskiihdyttämö, on yksi ensimmäisistä organisaatioista, joka on pyrkinyt ratkaisemaan osaamispulan. The Shortcut pyrkii edistämään monimuotoisuutta mahdollisimman laajalla tavalla – huomioimalla hakijoiden ikä, sukupuoli, kansallisuus, koulutus- ja ammattitausta.

The Shortcut valmentajat ja mentorit tarjoavat koulutusta, joka valmistaa teknologia-alalla työskentelyyn. Kiihdyttämöpalveluihin kuuluvat tapahtumat, työharjoittelut sekä pääsy The Shortcutin verkostoon, joka koostuu sarjayrittäjistä ja eri alan asiantuntijoista.

“Yrittäjyys on se, mistä saimme alkumme ja se on meidän ydin, mutta olemme todenneet, että useammat meidän asiakkaista hakevat niin sanottuja perinteisiä töitä. Olemme muokanneet palvelujamme, jotta voisimme palvella paremmin asiakkaidemme tarpeita.”

Seminaari_940x530.jpg


Hyödynnetään jo olemassaolevia kykyjä


Kun puhutaan osaamispulasta, Sweetin mukaan suomalaisten pitäisi ymmärtää, että maassa on suuri määrä osaajia, joiden taidot ovat hyödyntämättä. Sen sijaan, että maahan yritetään saada uusia osaajia, jo maassa asuvien taitoja pitäisi hyödyntää.

“Pelkästään Uudellamaalla on 10 000 ammattitaitoista ulkomaalaista. Meillä on suuri määrä ammattiosaajia ja suurin osa ei ole löytänyt itselleen sopivaa työtä. Samaan aikaan kun Suomen valtio pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia ulkomailta Suomeen, me Shortcutilla pyrimme hyödyntämään jo maassa olevat osaajat.”

Sweetilla on ensikäden kokemusta siitä, millaista on hakea töitä Suomessa ulkomaalaisena. Alunperin Sweet oli päätynyt Suomeen töihin, kun KONEen kykyjenetsijä otti häneen yhteyttä. Sweetin tausta monikansallisten yritysten parissa pantiin merkille suomalaisessa hissiyhtiössä. KONEen jälkeen Sweet työskenteli pitkään Amchamissa ja myöhemmin yrittäjänä. Hän perusti kasvuyrityksen, joka palveli maanviljelijöitä. Sweetin yritys joutui monien muiden yritysten tapaan lopettamaan toimintansa koronapandemian seurauksena.

“Yhtäkkiä olin työtön. Olin yksinhuoltajaäiti ja olin sijoittanut kaikki säästöni yritykseen. Työnhaku tällaisessa tilanteessa antoi minulle paljon perspektiiviä.” Sweet on tietoinen siitä, että hänen asemansa työmarkkinoilla oli paljon suotuisampi kuin muilla maahanmuuttajille, sillä hän tulee englanninkielisestä maasta ja kulttuurista. “Vaikka minulla oli vaihtoehtoja, tilanne oli hankala.”

Monien yritysten mielestä Sweet oli liian kokenut ja samaan aikaan toiset yritykset eivät halunneet palkata häntä puutteellisen suomen kielen taidon takia. “Jotta voisimme auttaa ihmisiä integroitumaan paremmin Suomeen, kieliasia on yksi isoimmista pullonkauloista. Jos tämä on yksi syistä, minkä takia yritykset eivät palkkaa ulkomaalaisia – yritykset voisivat harkita kielikurssien tarjoamista vastapalkatuille ei-suomea puhuville työntekijöille.”

Lopulta Sweetin tilanne järjestyi, kun The Shortcut otti naiseen yhteyttä. “Tällä hetkellä työhöni kuuluu ammatillisten yhteyksin löytäminen ulkomaalaisille ja suomalaisten uudelleenkouluttaminen. Tämä on ainutlaatuinen asema.”

Seminaari2_940x530.jpg


Ratkaisu oikeaan ongelmaan


Mikä estää yritystä palkkaamasta ammattitaitoista ulkomaalaista?

“Koen, että kielitaito vaatimuksen lisäksi se on kulttuurinen, työhönottoon liittyvä asia. Luonnollisesti, joissain tilanteissa rekrytoijat eivät ole kiinnostuneet ulkomaalaisten palkkaamisesta. Meidän työhön kuuluu käytännönläheisten ratkaisujen etsiminen ja mahdollisuuksien luominen.”

Esimerkkinä Sweet mainitsee teknologiaan liittyvän koulutusohjelman, jonka The Shortcut päätti luoda tarpeen vaatiessa. “Huomasimme, että asiakkainamme oli paljon markkinointi- ja viestintäosaajia, jotka voisivat hyötyä teknologiaosaamisen syventämisestä. Näimme, että teknologia-alalla oli epäsuhdanne vaadittujen teknologiataitojen ja perinteisen markkinointi- ja viestintäosaamisen välillä. Päätimme luoda digitaalisen koulutusohjelman markkinoijille, jossa opitaan tekoälystä ja hakukoneoptimoinnista.”

Toisin sanoen – The Shortcut pyrkii lisäämään teknologiaosaamista perinteisen osaamisen alueelle. “Pyrimme kehittämään perinteisistä osaajista teknologiaosaajia”, selittää Sweet. The Shortcut on dokumentoinut toimintaansa viiden vuoden ajan – siksi työmarkkinoiden epäsuhdanteiden havaitseminen ja niihin reagoiminen on helppoa. “Ketteränä organisaationa voimme reagoida ja muuttaa toimintaamme nopeasti”, Sweet iloitsee.

Infotaulu_940x530.jpg


Monimuotoisuus kasvun ajurina


Kun tarkastellaan työmarkkinoiden kehittämistä, diversiteetin eli monimuotoisuuden lisääminen on välttämätöntä.

”Halusivatpa ihmiset sitä tai ei, sen täytyy tapahtua”, sanoo Sweet. Hänen mukaansa keskustelu monimuotoisuudesta on kehittynyt suuresti viimeisten kahden vuoden aikana. “Monimuotoisuus ja inklusiivisuus on otettu vastaan hyvin monikansallisissa yrityksissä sekä kasvuyrityskentällä.”

Samaan aikaan suurimmassa osassa pk-yrityksissä monimuotoisuuden kehitys on jäänyt vähemmälle.

“Vasta kun nämä yritykset alkavat muuttaa suhtautumistaan monimuotoisuuteen, voimme nähdä oikean muutoksen”, Sweet pohtii. Hän uskoo, että koronapandemia on jossain mielessä saattanut antaa mahdollisuuden parantaa monimuotoisuutta pk-yritysten joukossa. “Tilanne on ravistanut monia, sillä monen yrityksen liiketoiminta on kärsinyt ja nyt yritykset etsivät uusia asiakkaita ja markkinoita. Tämä saattaa heidät harkitsemaan monimuotoisuutta, sillä he etsivät markkinoita Suomen ja Pohjoismaiden ulkopuolella.”

Sweetin mukaan monimuotoisuutta voi kehittää pikkuhiljaa – esimerkiksi palkkaamalla joku kääntämään verkkosivut ja muu materiaali englanniksi ja näin ollen aloittaa kansainvälistyminen. Sweetin mukaan tämä poikisi suuria etuja: enemmän investointeja, kasvua ja työpaikkoja.

Integraatioon pitää panostaa


Kristina Sweet ja The Shortcut toivovat vakuuttavan suomalaiset päättäjät tähän mennessä saavutetuilla tuloksilla. “Meillä on 50% työllistettävyys niiden keskuudessa, jotka ovat osallistuneet meidän ohjelmaan.”

Hänen mukaan päättäjien pitäisi keskittyä löytämään tasapaino osaajien houkuttelemisen ja Suomessa pitämisen välillä. Sweetin omat kokemukset paljastavat, että integraatio on avain ulkomaalaisten työntekijöiden pitämisessä Suomessa. “Tarvitsemme rakennemuutoksen – jopa pienet muutokset voidaan helpottaa ihmisten integroitumista positiivisella ja mielekkäällä tavalla, jotta he haluaisivat jäädä Suomeen”, Sweet sanoo. Hän mainitsee kuinka tärkeää on Suomeen muuttaneiden puolisoiden ja perheiden tukeminen on: “Jos puoliso ei ole tyytyväinen, Suomessa oleskelun kesto lyhenee.”

Ulkomaalaisten vanhempien kokemus vaikuttaa suoraan lapsiin, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Suomessa. “Kun he näkevät vanhempiensa tyytymättömyyden, mitä heille tapahtuu kun he täyttävät 18? Aivovuodon uhka on todellinen.”

Tavoiteena on kaikkien voitto


Verkostoituminen ja merkittävien yhteyksien luominen on The Shortcutin tekemisen ydin ja siksi startup-kampus Maria01 ja sen tiivis yhteisö on luonnollinen paikka The Shortcutin kaltaiselle organisaatiolle. Sweet itse aloitti The Shortcutin toimitusjohtajana koronapandemian keskellä.

“Se on ollut lievästi sanottuna epätavallisista”, Sweet nauraa. Yrittäjätaustansa ansiosta Sweet oli aikaisemmin tutustunut Maria01:n startup-yhteisöön. “Ensivaikutelmani oli, että paikka oli nuorille yrittäjille. Oletin, että paikka ei ollut minua varten, koska olin vanhempi yrittäjä, mutta ei pitänyt lainkaan paikkaansa!”

Eniten kiitosta saa Maria01:n lämmin yhteishenki. “Jaamme paljon tietoa keskenämme – tiivis yhteisöllisyys on minulle Maria01:n ydin.”

Jakamisen mentaliteetti tuntuu Sweetille luonnolliselta, sillä hän hakee synergiaa kaikessa mitä tekee. “Mottoni on: Kaikki mitä teen on win-win. Riippumatta siitä, kuka on mukana tekemisessä, kaikkien pitää voittaa”, Sweet sanoo.

Sweet osallistuu Maria01:n kuukausittaisiin tapaamisiin, joihin kutsutaan kaikki startup-kampuksen toimitusjohtajat. “Nämä tapaamiset ovat äärettömän hyödyllisiä, sillä kaikki auttavat toisiaan”, Sweet sanoo.

Kristina2_940x530px.jpg


Pidetään yllä digitaalista sykettä


Kun puhe kääntyy etätyöskentelyn parhaisiin käytäntöihin, Sweet painottaa inhimillisyyden ja leikkisyyden merkitystä. “Teemme kovasti töitä sen eteen, jotta meillä pysyisi yllä ns. digitaalinen syke. Se tarkoittaa sitä, että vaikka kollegamme ovat kiireisiä, pyrimme pitämään yllä henkilökohtaista otetta, jotta tilaa jäisi myös niille asioille, jotka uupuvat uuden normaalin aikana.”

The Shortcutin tiimi on löytänyt tasapainon fyysisestä ja verkossa toimimisesta. “Meillä oli melkoinen onni pandemian suhteen, sillä pystyimme löytämään uuden yleisön verkon kautta”, Sweet sanoo. “Uusi verkkoyhteisö on jotain mistä olemme hyvin ylpeitä.”

Kun puhutaan tulevaisuudesta, Sweet on optimistinen. “Toivon, että ajan myötä työstämme tulee helpompaa, koska yhteiskunnasta tulee avoimempi ja monipuolisempi. Toivon, että 5-6 vuoden päästä meillä ei ole samoja rakenteellisia ongelmia.”

Luomalla käytännönläheisiä, ruohonjuuritason win-win tilanteita kaikille, Kristina Sweet ja The Shortcut pohjustavat tietä Suomen työmarkkinoiden uudistumiselle ja monipuolistumiselle.

TILAA UUTISKIRJE MARIA 01:N LAAJENNUKSESTA