Usein kysytyt kysymykset tuulivoimasta

Tälle sivulle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä tuulivoimasta ja vastauksiamme niihin.


Tämän sivun usein kysytyissä kysymyksissä keskitymme vain YIT:n aurin- ja tuulivoimaan liittyviin kysymyksiin ja vastauksiin.

Jos et löydä vastausta yleisesti tuulivoimasta askarrattuvaan kysymykseesi, kurkkaa Suomen tuulivoimayhdistyksen -sivuille. Mikäli sivuiltamme puuttuu jokin tärkeä kysymys ja vastaus koskien YIT:n tuulivoimahankkeita, voit olla yhteydessä tuulivoimatiimiimme alla olevan lomakeen kautta.

Kysymykset ja vastaukset

  1. Ovatko tuulivoimalan lavat ongelmajätettä?
    Tuulivoimaloiden lavat eivät ole ongelmajätettä. Tuulivoimaloista yli 80 prosenttia voidaan kierrättää ja ala on aktiivisesti etsinyt keinoja myös lapojen kierrättämisen tehostamiseen. Lavat koostuvat komposiitista, eli useamman materiaalin yhdisteestä, kuitenkaan sekoittumatta toisiinsa. Kierrättämistä tekee vaikean näiden materiaalinen erottelu toisistaan uusiokäyttötarkoitukseen.

    Tällä hetkellä alalla mietitään ratkaisuja nykyisten lapojen kierrättämisen tehostamiseen ja tulevien lapojen kehittämiseen. Tästä esimerkkinä Siemens Gamesa on jo testikäyttövaiheessa täysin kierrätettävät lavat.

    Nykyään tuulivoimalan lapoja hyödynnetään sementin valmistuksessa, mutta uuden teknologian kehittyessä mahdollistaa se myös entistä paremman uusiokäytön lavan eri materiaaleille. Vihreän energian perusta on luonnonvarojen uusiutuvuus ja kierrättäminen. Tämä näkyy myös voimalavalmistajien tahtotilana parantaa omien voimaloidensa kierrätettävyyttä ja pienentää entisestään omaa hiilijalanjälkeään.

  2. Kuinka lähelle asutusta tuulivoima voidaan rakentaa?
    Valtioneuvoston asettamat ääniohjearvot ohjaavat tuulivoiman rakentamista. Näiden mukaan tuulivoimaloiden ääni ei saa ylittää yöllä 40 dB(A) ja päivällä 45 dB(A) rajaa pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen ulkoalueilla. Tiettyä metriperustaista etäisyyttä ei siis ole, vaan ympäristön muodot ja tekijät saattavat vaikuttaa äänen liikkuvuuteen alueella.  Hankkeen suunnittelun aikana mallinnetaan mm. voimaloiden äänitasot ja niiden leviäminen ympäristöön. Näin voimme suunnitella tuulivoimapuiston ympäristön huomioiden ja sitä kunnioittaen. 
  3. Saako tuulivoimapuistossa kulkea vapaasti?

    Puistoja ja metsää ei aidata, jolloin niissä voi edelleen harjoittaa maa- ja metsätaloutta, marjastaa ja metsästää tai harrastaa muita aktiviteetteja. Voimaloita varten rakennettu ja kunnossa pidetty tiestö jopa mahdollistaa alueella helpomman liikkumisen.

    Tietyissä olosuhteissa ja alueilla talvella tuulivoimalan lapoihin saattaa kertyä jäätä, jolloin alueella olevat varoitusopasteet kehottavat välttämään voimaloiden läheisyydessä liikkumista. Hanketta suunnitellessa otetaan huomioon myös tämä lapojen jäätämisen todennäköisyys ja tarvittaessa voidaan ehkäistä sitä asentamalla lapalämmitys.

  4. Miten tuulivoima vaikuttaa Suomen huoltovarmuuteen?
    Tuulivoima kasvattaa Suomen omaa energiatuotannon kapasiteettia ja näin vähentää muiden käytettävien energiantuotantomuotojen kriittisyyttä energiatuotannossa. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on täysin kotimaista, eikä se ole riippuvainen Suomen ulkopuolelta tuotuihin raaka-aineisiin tuottaakseen sähköä. Kapasiteetin kasvattamisen lisäksi tuulivoimaa pystyttämällä laajemmalle alueelle yksittäisien energiatuotantolaitosten häiriötilojen merkittävyys vähenee energian saatavuuden riskitekijöitä miettiessä ja myöskin tuulivoiman tarjoaman energian saatavuus tasaantuu, kun puistoja sijaitsee alueilla, jotka eivät ole samanlaisia tuuliolosuhteiltaan.
  5. Paistaako aurinko Suomessa tarpeeksi aurinkovoimalalle?

    Vaikka Suomi sijaitsee pohjoisessa, niin silti auringonsäteilyn määrä on melkein Etelä-Suomessa Keski-Euroopan tasolla. Aurinkosäteilyä on kahden tyyppistä, niin sanottua suoraa- ja hajasäteilyä. Hajasäteilyllä tarkoitetaan säteilyä, joka heijastuu esimerkiksi ilmakehästä pilvien tai maasta lumen kautta. Aurinkoenergian teknologian kehittyessä mahdollistaa se entistä tehokkaampia keinoja säteilyn keräämiseen. Kuten kaksipuolisten paneelien avulla, jolloin hajasäteilyä saadaan enemmän kerättyä.

    Kun auringonsäteily onnistutaan keräämään tehokkaasti saatavilla olevan teknologian ja hankealueen suunnittelun avulla, on aurinkovoima varteenotettava uusiutuvan energiantuotantomuoto Suomelle. YIT tarjoaa kokonaisvaltaisen toteutuksen aurinkovoimapuistolle tai hybridikokonaisuudelle.

    Tutustu : https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_download/map_index.html#!