Paikalliset sivut:
YIT Group

Asfaltti ja ympäristö

Kysymyksiä ja vastauksia YIT:n Suomen asfaltintuotantoon liittyen

 

Riittääkö YIT:lle että noudatetaan lakia, onko yhteiskuntavastuuta?  

Liiketoiminnan eettisyys ja lainsäädännön noudattaminen luovat toimintamme perustan. Olemme sitoutuneet noudattamaan hyvää hallinnointitapaa ja vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Haluamme varmistaa hyvän liiketoimintatavan koko hankintaketjussa ja tuemme koko alan kehittämistä yhä vastuullisempaan ja eettisempään suuntaan, rakentamisen elinkaari huomioiden.  

Olemme tunnistaneet tärkeimmät kestävän kehityksen teemat yhdessä YIT:n työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Toteutamme kestävää kehitystä, johtamisjärjestelmiemme avulla jatkuvan parantamisen ja riskien hallinnan periaatetta noudattaen. Koulutamme, kannustamme ja osallistamme työntekijöitä sekä tärkeitä sidosryhmiä toimintatapojemme kehittämiseen. 

Kestävän kehityksen tavoitteet ja toiminta ovat osa strategiaamme, josta vastaa yhtiön johto. Suunnitelmien toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. 

Pyrimme minimoimaan omasta toiminnastamme ympäristölle aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Tavoitteenamme on optimoida resurssien käyttöä kiertotalouden keinoin, luonnonvarat kestävästi huomioiden. Pyrimme parantamaan energiatehokkuuttamme sekä seuraamme ja ohjaamme energiankulutustamme.  

Pyrimme varmistamaan kannattavan ja vastuullisen kasvun pitkällä aikavälillä. Tämä vaatii meiltä asiakaslähtöistä kehitystä, läpinäkyvyyttä ja erinomaisuutta päivittäisessä työssä. Etsimme vastuullisia ja innovatiivisia tapoja parantaa tehokkuuttamme ja kehittää tuotteitamme ja palvelujamme. Haluamme luoda lisäarvoa sidosryhmillemme kaikkia hyödyttävällä tavalla.  

Mikä on lupaviranomaisen rooli päätöksenteossa asfalttiaseman sijaintiin liittyen?  

Ympäristönsuojelulain mukaisesti asfalttiasematoiminta on rekisteröitävä ja asfalttiasemistamme on tehty näiltä osin ilmoitukset ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Lupaviranomaisena asfalttiaseman toiminnalle on yleensä kaupunki tai kunta, jonka alueella asema sijaitsee. Uuden asfalttiaseman rakentamista suunnitellessamme haemme asfalttiaseman toiminnalle kaikki tarvittavat luvat. Suunnittelutarveratkaisupäätöksen tekee kunta ja asiaa valmistelevat kunnan kaavasuunnittelija tai muut virkamiehet. Rakennusluvasta päätöksen tekee rakennusvalvontaviranomainen.  

Toimintamme tulee täyttää ympäristönsuojelulain ja asfalttiasemien ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 846/2012 vaatimukset. Viranomainen tarkistaa, että ilmoituksessa esitetty toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset sekä valvoo toimintaa tarkastuksin ja vuosiraportin perusteella. Asfalttiasema voi vaatia ympäristöluvan, jos toiminta sijoittuu esimerkiksi pohjavesialueelle tai jos toiminnasta saattaa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille. Aiheutuvan haitan suuruutta arvioi viranomainen. Pääperiaatteena on, että naapuruussuhdehaitta perustuu todettuun kohtuuttomaan haittaan eikä mahdolliset toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ympäristössä suoraan aiheuta luvantarvetta.  

Asfalttiasema-asetusta valmistellessa on pyritty huomioimaan toiminnasta aiheutuvat vaikutukset eikä toiminnan pitäisi sille asetettujen vaatimusten täyttyessä etukäteen arvioituna aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Rekisteröinti-ilmoituksessa on arvioitu mm. melun leviämistä toiminnasta sekä asfalttiasemasta aiheutuvia vuosipäästöjä. 

Mitä eroa on ympäristölupamenettelyllä ja toiminnan rekisteröinnillä? 

Asfalttiasemat toimivat lähtökohtaisesti rekisteröinti-ilmoituksen nojalla, jos toimintaan ei erityisestä syystä tarvita ympäristölupaa. Rekisteröintimenettely on ilmoitusmenettely, jossa toiminnalle säädetyistä vaatimuksista on annettu toimialakohtainen asetus ja toiminnan tulee täyttää nämä asetetut vaatimukset. Rekisteröintimenettelyssä viranomainen ei voi asettaa toiminnalle lisämääräyksiä. Ympäristölupa taas myönnetään lupamenettelyssä, jossa arvioidaan toiminnan edellytyksiä ympäristönsuojelulain nojalla etukäteen ja asetetaan tarvittaessa määräyksiä toiminnan ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Sekä ympäristöluvanvaraisen toiminnan että rekisteröidyn toiminnan osalta viranomaisen kuuluu tarkkailla toimintaa sen aikana säännöllisillä valvontakäynneillä. Molemmissa tapauksessa toiminnanharjoittaja raportoi ympäristöviranomaiselle toiminnastaan vuosittain. 

Minkälaisia vaikutuksia asfaltintuotannolla on ympäristöön?  

Melu 

Asfalttiasemallamme tehdyn melumallinnuksen mukaan asfalttiaseman toiminnasta aiheutuva 55 dB meluvyöhyke ulottuu noin 300 metrin ja 50 dB meluvyöhyke noin 450 metrin etäisyydelle laitoksesta. Asfalttiasemasta aiheutuva melu alittaa melulle asetetut raja-arvot. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuva melu on tasaista ja matalataajuista. Liikenteestä aiheutuu melua kulkureittien varressa. Liikenteestä aiheutuva melu ei poikkea muusta raskaan liikenteen melusta. 

Haju 

Asfalttiasemallamme tehdyn hajumallinnuksen mukaisesti toiminnasta voi aiheutua selvästi tunnistettavia (2 OUE/m3) hajupäästöjä asfalttiaseman ympäristöön. Etäämmälle kulkeutuvien hajupäästöjen esiintyminen on kuitenkin ajallisesti vähäistä ja hajua on havaittavissa hyvin vähäisenä aikana käyttötunneista. Erityisen häiritseviä hajupäästöjä havaitaan vain asfalttiasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus hajun leviämiseen. 

Ilmapäästöt 

Asfalttiasemien ilmapäästöille ei ole Suomessa asetettu raja-arvoja. Suomessa on sen sijaan annettu ilmanlaadulle ja eri aineiden pitoisuuksille ilmassa tavoite-, ohje- ja raja-arvoja, joilla pyritään välttämään, ehkäisemään tai vähentämään ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Ilmapäästöjen määrän tulee näin altistuvien kohteiden luona alittua. Kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta. 

Asfalttiaseman ilmapäästöinä muodostuu hiukkas-, hiilidioksidi-, typpi-, rikki-, hiilimonoksidi-, PAH- ja VOC-päästöjä. Asfalttiaseman päästöjä tarkkaillaan säännöllisesti asfalttiasema-asetuksen mukaisesti.   

Toiminnasta aiheutuu vastaavia päästöjä kuin liikenteestä, puun pienpoltosta ja muusta teollisesta toiminnasta. Ilmapäästöjen määrä alueella luonnollisesti kasvaa uuden teollisen toiminnan sijoittuessa alueelle. Toiminnan sijoituksessa on huomioitu suojaetäisyydet asutukseen niin, että ilmapäästöt laimenevat niiden sekoittuessa ilmamassaan. Asfalttiaseman päästöjä tarkkaillaan säännöllisesti asfalttiasema-asetuksen mukaisesti. Asfalttiasemille on tehokkaat kuitusuodattimet ja asfalttiasemien hiukkaspäästöjen osalta päästään alhaisiin päästömääriin. 

Vaikutus vesialueisiin  

Asfalttiasema-alueet päällystetään ja vedet asfalttiasema-alueelta johdetaan yleensä öljynerotuskaivoon ennen niiden purkamista maastoon. Asfalttiasemalta muodostuvien hulevesien määrä riippuu päällystetyn alueen pinta-alasta. Asfalttiasemalla käytetään vettä ainoastaan henkilökunnan sosiaalitiloissa ja nämä vedet johdetaan umpikaivoon. Kierrätysasfaltin varastointi ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Asfalttiaseman toiminnasta ei aiheudu näin vaaraa viereisille vesistöille. 

Vaaralliset aineet 

Asfalttiasemilla käsitellään polttoaineita, jotka on luokiteltu ympäristölle vaarallisiksi aineiksi. Bitumia ei ole luokiteltu vaaralliseksi kemikaaliksi. Polttoaineiden varastointi tapahtuu rakenteeltaan tiiviissä, mekaanista ja kemiallista rasitusta kestävissä palavan nesteen säiliöissä. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä ja ne ovat varustettu ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettu lukittavilla sulkuventtiileillä. Koneiden poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueet ovat nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Näin kemikaalien aiheuttamat riskit maaperälle ja pohjavedelle on minimoitu. 

Vaaralliset jätteet 

Tuotantoprosessissa ei muodostu vaarallisia jätteitä. Huolto- ja kunnossapidossa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat jäteöljyt, akut ja paristot sekä loisteputket. Vaaralliset jätteet varastoidaan asianmukaisesti tiiviissä ja lukitussa teräskontissa, joka on suunniteltu kyseiseen käyttöön ja ne toimitetaan käsiteltäväksi laitoksiin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. 

Mitä tarkoittaa parhaan käyttökelpoisen teknologian käyttö?  

Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan ympäristönsuojelulaissa mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Tällainen tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. 

Asfalttiasemalla paras käyttökelpoinen tekniikka tarkoittaa esimerkiksi tarkkaan optimoitua prosessia ja sen jatkuvaa tarkkailua, laitoksen verhoilua melu- ja hajupäästöjen leviämisen ehkäisemiseksi, mahdollisimman energiatehokkaita laitteita ja niiden käyttötapoja, tehokasta savukaasujen suodatuslaitteistoa, nykyaikaisia kaksoiskuorellisia ja turvalaitteellisia kemikaalisäiliöitä, hulevesien käsittelyjärjestelmää ja asfalttikuormien peittämistä. Uusimmilla asfalttiasemilla voidaan esimerkiksi käsitellä bitumisäiliöiden huohotuskaasut sitä varten kehitetyllä hönkäkaasupesurilla hajupäästöjen vähentämiseksi. Tällaisia laitteistoja ei ole vielä yleisesti käytössä asfalttiasemilla. 

Minkälainen on energialähteen vaikutus päästöihin? 

Maakaasun ja nestekaasun (propaanin) käyttö polttoaineena aiheuttaa raskasöljyn käyttöön verrattuna vähäisemmät ilmapäästöt. Myös savukaasujen hiilidioksidi- ja typpipäästöt vähenevät kaasua käytettäessä, mutta merkittävin ero on siinä, etteivät kaasut sisällä raskaan polttoöljyn tapaan rikkiä tai raskasmetalleja. Myös raskas polttoöljy on nykyään vähärikkistä. Nestekaasun käyttö energialähteenä asfalttiasemalla vaatii erillisen luvan viranomaisilta.  

Kuinka asfalttiasemien sijainti päätetään? 

Asfaltintuotannossa oleellista on, että asfalttimassa ei saa jäähtyä asfalttiasemalta työmaalle kuljettamisen aikana. Koska asfalttiteitä on kaikkialla ja ne kuluvat käytössä, pitää myös asfalttiasemia olla suhteellisen tiheään.  Kun päätämme asfalttiasemien sijainnista oleellista on, että asfalttiin käytettävä kiviaines on lähellä. Kiviaines on bitumin lisäksi tärkein asfaltin raaka-aine. Kiviaines louhoksen sijainnilla on merkitystä kustannuksiin, mutta myös kuljetuksista aiheutuvia päästöihin. Sijainnissa oleellista on myös hyvät liikenneyhteydet. Pyrimme huomioimaan asfalttiasemien sijainnissa myös ympäristön ja ilmansuunnat vallitsevien tuulten alapuolella, eli asutuksesta poispäin.   

Minkälaisia ovat asfaltintuotannon terveysvaikutukset työntekijöille? 

Asfalttiasemilla  

Asfalttiasemilla pääosa työajasta vietetään valvomossa seuraten aseman toimintaa ja asfalttimassan lastausta kuljetusautoihin. Asfalttiasemilla pääosa altistumistilanteista tapahtuu tuotannon muutostilanteissa kuten, huolto- ja korjaustöissä ja muissa poikkeustilanteissa.  Muutostilanteet pyritään suunnittelemaan etukäteen mahdollisimman turvalliseksi. Huolto- ja korjaustöissä käytetään tarvittavia henkilönsuojaimia pöly-, liuotin- ja bitumihuurualtistuksen vähentämiseksi (hengityksensuojaimeksi esim. puhallinsuojain tai puolinaamari, jossa A2P2 suodatin, lisäksi työhön soveltuvat suojakäsineet (kuumalle bitumille esim. nahkakäsine, liuotinaineille sopivin on nitriilikäsine).  

Asfalttiasemien piha-alueilla myös pöly voi aiheuttaa haittaa. Sääolot ja prosessin kunto vaikuttavat selvästi pölyaltistukseen. Tuulisella ja kuivalla ilmalla kiviainekset pölisevät koko asema-alueella.  

Päällystystyömailla  

Työskentely kuuman bitumin ja asfalttimassan kanssa aiheuttaa tapaturmavaaran ja vaaran bitumihuurualtistukselle. Bitumihuurupitoisuudet jäävät yleensä huomattavasti alle suomalaisten HTP-arvojen. Satunnaisia ylityksiä voi aiheutua ylikuumentuneiden massojen levityksessä. Myös muiden ilman epäpuhtauksien, kuten aldehydit, PAH-yhdisteet, amiinit, liuottimet, pitoisuudet ovat pieniä.  Pinnoitteiden liimaukseen käytetään bitumiemulsioita ja joskus myös bitumiliuoksia. Liimauskoneen käyttäjä voi altistua liuottimille, kuten liuotinbensiini. Myös ns. sirotepintausmenetelmässä, käytetään bitumiemulsioita. Liuotinpitoisuudet kuitenkin jäävät yleensä selvästi alle HTP-arvojen.  

Bitumin päällystyslämpötilat eivät saa ylittää ohjearvoja, jo 20-30 °C:n nousu lämpötilassa lisää voimakkaasti bitumihuurujen ja muovien epäpuhtauksien muodostumista. Päällystystöissä huurualtistuminen edellyttää hengityksensuojaimen käyttöä vain harvoin. Suojavarusteina käytetään suojakäsineitä, turvajalkineita ja työhön soveltuvia suojavaatteita, joilla vältetään ihokosketus kuuman bitumin kanssa.  

Monet bitumiliuokset ovat helposti syttyviä. Tuotteiden käsittelyssä ja varastoinnissa tulee ottaa huomioon tulenarkuus. Tupakointi on kielletty palavia liuottimia käsiteltäessä. Bitumiliuoksia käytettäessä tulee aina noudattaa ohjelämpötiloja. Bitumiliuostyössä käytetään sopivia suojakäsineitä. 

 

 

Sulje
Lähetetään...