Paikalliset sivut:
YIT Group
18.1.2018
  • Blog
  • Anne Piiparinen
  • YIT

Onnistunut lopputulos tehtiin yhdessä

Ensimmäinen teollisuuden allianssihanke, Naantalin CHP-laitos, on nyt vihitty käyttöön ja alkaa olla loppuarvion aika. Aina tässä kohtaa hanketta on hyvä esittää kysymys: mikä meni hyvin ja missä voidaan seuraavalla kerralla parantaa?

Näyttöjen pohjalta voi todeta, että hankkeessa saavutetut tulokset ovat poikkeukselliset ja merkittävät suomalaisessa voimalaitosrakentamisessa. Uskallanpa väittää, että tulokset kestävät myös kansainvälistä vertailua.

Vai mitä mieltä olette:

• hankkeen budjetti alitettiin reippaasti,
• aikataulu piti kaikki välitavoitteet mukaan lukien,
• laatu oli vähintäänkin sitä mitä oli asetettu tavoitteeksi ja
• turvallisuustaso oli poikkeuksellisen alhainen eli noin 2 tapaturmaa per miljoona työtuntia?

Kaikki voimalaitosrakentajat tietävät, että homma etenee kattilan tahdissa ja jotta aikataulu saadaan pitämään, täytyy projektin yhteen sovittamisessa varmistaa se, että kattilan asennusta tuetaan kaikin tarvittavin keinoin. Käytännössä siis kaikki muu tekeminen ”väistää” kattila-asennuksen tieltä. Näin myös rakentajat Naantalissa varmistivat, että kaikki tarvittava oli ajoissa valmiina ja sitten oltiin pois jaloista ja joustetiin tarpeen mukaan. Erityisesti rakentajan sydäntä jäi projektin valmistuttua lämmittämään kattilatoimittajan sanat: ”Oli muuten kohdallani ensimmäinen voimalaitosprojekti, missä rakentamisessa ei sössitty mitään.”

Hankkeen jälkeen on aiheellista kysyä, mikä näitä hyviä tuloksia selittää, mitä tehtiin toisin ja miten hankkeesta voidaan ottaa oppia myös muualle?

Teollisuusrakentamisessa on perinteisesti käytetty EPCM -toimituksia, missä konsultti hoitaa suunnittelun, hankinnan ja rakentamisen koordinoinnin sekä valvonnan. Rakentaminen hankitaan useassa palassa ja useimmiten EPCM -konsultti hoitaa päätoteuttajan tehtäviä mukaan lukien turvallisuustehtävät. Olen ihmetellyt pidemmän aikaa sitä, miten teollisuudessa on ajauduttu edellä mainitun tyyppiseen toteutusmalliin. Tyypillisesti rakentamisessa pääurakoitsija hoitaa kaikki rakennustekniset työt ja toimii myös hankkeen päätoteuttajana koordinoiden myös muiden hankkeen urakoitsijoiden toimituksia. Tätä mallia käytetään niin suurissa kuin pienissäkin hankkeissa ja siitäkin huolimatta onko hankkeessa mukana rakennuttajakonsulttia vai ei.

Monien voimalaitosprojektien kokemuksista onkin voitu todeta, että perinteisesti teollisuudessa käytetyssä ”pilkotussa” mallissa rakentaminen muodostaa aina erityisen haasteen, kun useita urakoita yhteen sovitetaan aikataulujen, suunnitelmien ja kustannusten suhteen. Lisäksi monesti vielä viime tipassa kiireellä etenevä suunnittelu aiheuttaa tehottomuutta, kustannuspaineita ja turhia ristiriitoja hankkeella.

Naantalin CHP -laitoksen toteutuksessa toimittiin toisin - luovuttiin perinteisestä EPCM -toimituksesta ja käytettiin rakentamisessa allianssimallia. Rakentamisen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi YIT:n, A-Insinöörien, AX-LVI:n ja tilaajan muodostama allianssi. Allianssissa sovittiin, että rakentamista toteuttava osapuoli YIT hoitaa myös koko hankkeen päätoteuttajan tehtävät.

Tällainen muutos vaatii tahtoa ja rohkeutta tilaajalta. Naantalin hankkeen tilaajaosapuolen Turunseudun energiatuotannon toimitusjohtaja Tapani Bastman on todennut, että ajallisesti hankkeessa oli mahdollisuus hakea perinteistä toteutusmallia parempaa vaihtoehtoa ja rohkeus allianssimallin kokeilulle tuli ajatuksesta ”tuskin se huonommin voi ainakaan mennä”. Tilaaja oli jo ennakkoon tunnistanut allianssimallisessa toteutuksessa useita mahdollisuuksia:

  • suunnitelmien rakennettavuus ja aikataulutus varmistuu jo suunnitteluvaiheessa,
  • rakentamisen kustannustehokkuus paranee jatkuvalla ohjauksella ja ideoinnilla,
  • ei piileviä riskikustannuksia tai epämääräisiä ”harmaita alueita”, loppukustannukset pystytään määrittämään luotettavammin ja tarkemmin,
  • rajapintoja huomattavasti vähemmän, erimielisyydet ratkaistaan projektin sisällä, claimit vähenevät ja
  • muutosten ja aikataulun hallinta paranevat.

Syytä on nostaa esille myös erinomainen turvallisuustaso projektilla – tapaturmataajuus 2 ja kaikki tapaturmat lieviä muutaman päivän poissaoloon johtaneita. Sitä miksi turvallisuustaso oli niin korkea selittää eräs asia. Turvallisuuden koordinointi ja ohjausvastuu oli päätoteuttajalla eli rakentavalla osapuolella ja riittävä resursointi varmistettiin. Lisäksi tilaaja oli asettanut lakisääteistä turvallisuuskoordinaattorin tehtävää hoitamaan täysipäiväisen kokeneen voimalaitosrakentajan. Suurilla rakennusurakoitsijoilla on yrityskohtaiset turvallisuusorganisaatiot ja projektien turvallisuustehtäviin koulutettuja, kokeneita tekijöitä, jotka ovat hankkineet kannuksensa usein juuri työmaatehtävistä erilaisilla työmailla. Ymmärretään mitä turvallinen tekeminen edellyttää, tunnetaan määräykset ja osataan vaatia. Lisäksi osataan myös opastaa, ohjata ja ratkoa eteen tulevia ongelmia.

Tässä yhteydessä haluan korjata myös erään harhaluulon allianssimalliseen toteutukseen liittyen. Jostakin syystä säännöllisesti vastaan tulee näkemys, että allianssimallinen toteutus vaatii tilaajalta enemmän resursseja kuin muun malliset toteutukset. Faktaa on se, että laadukas projektin toteutus vaatii aina tietyn määrän resursseja. Kyse on siitä, että projektin tehtävät tulee aina jonkun tehdä tai jos niitä ei tehdä, niin sitten niiden tekemättä jättämisestä maksetaan muodossa tai toisessa – yleensä ihan puhtaasti rahassa. Allianssissa nämä kyseiset resurssit voivat olla minkä tahansa osapuolen resursseja tai sopiva resurssi voidaan hakea myös allianssin ulkopuolelta.

Lopuksi vielä pohdittavaksi kaikille tilaajille ja muille alan toimijoille eräs asia: allianssimalliseen  toteutukseen lähtemistä tai paremminkin sitä, että siihen ei lähdetä, perustellaan usein ainakin teollisuushankkeiden osalta sillä, että investointipäätöksen jälkeen ei ole riittävästi aikaa allianssikilpailutukselle, vaan töihin pitää päästä heti. Mitäpä jos allianssikumppanit kilpailutettaisiinkin jo aikaisemmin? Ja allianssin kehitysvaihe toteutettaisiin jo aikaisemmin eli ennen investointipäätöstä? Kehitysvaihehan tehdään aina omalla sopimuksellaan ja sen jälkeen tilaaja voi tehdä päätöksen edetäänkö toteutukseen vai ei. Kyse on siis siitä, että joku tekee aina ne tarvittavat tehtävät ennen investointipäätöstä - yhtenä vaihtoehtona voi siis olla myös se, että rakentamisen allianssi on tämä kyseiset tehtävät tekevä taho. Eikö investointipäätös olisi itseasiassa kovinkin luonteva kohta siirtyä allianssin kehitysvaiheesta sen toteutusvaiheeseen?

 

Lue allianssiosapuolten haastattelu Naantalin CHP-laitoksen valmistumisesta:

https://www.yitgroup.com/fi/news-repository/uutiset/uudenlainen-tapa-rakentaa

Anne Piiparinen / Yksikön johtaja

Anne on kokenut infrarakentamisen osaaja, erityisesti kalliotila- ja laitosrakentamisen, satamarakentamisen sekä kaupunkien infraurakoinnin osalta. Asiakkaan tavoitteiden täyttäminen yhteistoiminnallisia toteutustapoja hyödyntäen on lähellä Annen sydäntä.

Sulje
Lähetetään...