Takaisin

Virtuaalinen organisaatio mahdollistaa suomalaisen jätevedenpuhdistusosaamisen siirron myös muihin maihin

Jätevedenpuhdistuslaitosten rakentamisessa voidaan hyödyntää YIT:n osaamista louhintatöistä hankintaan ja suunnittelun ohjaukseen. Kaikki tähän mennessä Suomessa kallion sisään rakennetut jätevesipuhdistuslaitokset ovat YIT:n rakentamia.

Kun Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistuslaitos valmistuu vuonna 2022 Kehä III varteen, siellä käsitellään 400 000 asukkaan jätevedet. Uuden puhdistuslaitoksen ja isomman puhdistuskapasiteetin avulla varaudutaan pääkaupunkiseudun kasvamiseen entisestään. Pitkän uran jätevedenpuhdistamoiden parissa tehnyt Santeri Saarikko YIT:ltä työskentelee koneisto- ja prosessipuolen projektipäällikkönä Blominmäen hankkeessa. Jätevedenpuhdistushankkeissa Saarikkoa vetää puoleensa hankkeiden sisällön monipuolisuus louhinnasta metallitöihin ja suunnittelusta käyttöönottoon.

“Tässä työssä pitää osata monipuolisesti kaikkea. Kun tuntee prosessit ja osaa käyttää niitä, pystyy esimerkiksi tarjousvaiheessa tekemään joitakin suunnitelmia kustannustehokkaammin”, Saarikko kertoo.  

Kaikki tähän mennessä Suomessa kallion sisään rakennetut jätevedenpuhdistuslaitokset ovat YIT:n rakentamia. Espoossa rakenteilla olevan Blominmäen jätevedenpuhdistamon lisäksi YIT on rakentanut maan alle Helsingin Viikinmäen ja Turun Kakolanmäen laitokset sekä toteuttanut käynnissä olevan Mikkelin vedenpuhdistuslaitokset louhintatyöt. Louhintatyöt ovat parhaillaan käynnissä myös Tampereella Sulkavuoren kalliopuhdistamolla ja Tukholmassa Henriksdalin jätevedenpuhdistamon laajennuksella, missä myös rakentamisen urakoita on käynnissä ja käynnistymässä. YIT on aiemmin rakentanut myös esimerkiksi Venäjälle jätevedenpuhdistamoita, kuten Itämeren suojelun kannalta tärkeän Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon, joka valmistui vuonna 2005.

Paras mahdollinen osaaminen hankkeen käyttöön 

Jätevedenpuhdistamojen rakentaminen vaatii monenlaista erityisosaamista louhinnasta ja vaativasta betonirakentamisesta kalliotilojen rakentamiseen. Urakan toteutusmuodosta riippuen rakennuttajan rooli voi olla myös laajempi. Työ voi sisältää rakentamisen lisäksi esimerkiksi LVI-, sähkö-, automaatio- ja instrumentointitöitä veden puhdistusprosessiin tai talotekniikkaan liittyen sekä logistiikkaa, hankintaa ja suunnittelun ohjausta.Blominmäen kaltaisessa projektinjohtourakassa saadaan laajalla skaalalla hankkeen käyttöön paras mahdollinen osaaminen ja vahva ammattitaito.

“Esimerkiksi vesitorneja toteutetaan kokonaisvastuurakentamisen mallilla, jolloin myös suunnittelu on osa urakoitsijan toimitusta. Olemme tottuneet siihen, että kun meillä on myös suunnittelu näpeissämme, voimme tehdä suunnittelun ja toteutuksen fiksusti ja kustannustehokkaasti”, kertoo Anne Piiparinen, YIT:n teollisuusrakentamisen ja rakennusteknisten töiden divisioonan johtaja.

Puhdistamot viedään maan alle, kun kaupunkirakenne tiivistyy ja arvokas maanpäällinen tonttimaa halutaan käyttää muuhun rakentamiseen. Esimerkiksi Tukholman Henriksdalin vedenpuhdistamon laajennustöitä tehdään Tukholman ydinkeskustassa, linnuntietä noin kilometrin päässä T-Centralenin asemalta. Tämä asettaa erityisvaatimuksia myös louhintatöille ja töiden koordinoinnille.

“Louhintojen tekeminen varovaisesti on ollut yksi tärkeimmistä asioista. Henriksdalin työmaan päällä on asuintaloja, joten räjäytykset on todella tärkeää tehdä rajoitusten puitteissa”, kertoo Lars Stendius, Infraprojektit-segmentin Ruotsin toimintojen johtaja.

Myös tiivis yhteistyö Stockholm Vattenin kanssa on tärkeää, koska se pyörittää jätevedenpuhdistamoa samaan aikaan, kun YIT rakentaa laajennusta.

“Vaatii paljon suunnittelua, koordinointia ja tietotaitoa, jotta voidaan toimia rinnakkain käynnissä olevien jätevedenpuhdistusprosessien kanssa”, Stendius kertoo.

Osaamisen siirto muihin maihin onnistuu virtuaalisesti 

YIT:n Henriksdalin työmaalla noin puolet työvoimasta on Ruotsista ja puolet Suomesta. Stendiuksen mukaan Suomessa kertynyttä kokemusta louhintatöistä on haluttu hyödyntää myös naapurimaassamme.

“Meillä on erittäin hyvä yhdistelmä osaamista käytössämme. Se on ollut meille menestystekijä”, Stendius kertoo.

Avainhenkilöitä ja erikoisosaajia on siirtynyt Ruotsiin töihin projektin ajaksi, mutta osaamisen siirtämistä tehdään myös paljon laajemmin esimerkiksi aikataulutuksessa ja hankinnassa.  Piiparisen mukaan monia työtehtäviä voidaan tehdä helposti maarajojen yli. Hankkeen valmistelua tehdäänkin usein hyödyntäen suomalaisia asiantuntijoita Suomessa sekä paikallisten olosuhteiden ja markkinoiden tuntijoita paikan päällä.

“Heistä muodostuu yhdessä virtuaalinen organisaatio, joka pystyy siirtämään osaamista”, Piiparinen kertoo.

Nykymaailma mahdollistaa myös muunlaisen virtuaalisen tekemisen. Esimerkiksi Blominmäestä ja Henriksdalista on tehty BIM-tietomalleja, joista vaikkapa suunnittelijat näkevät, mikä on rakennettu ja mitä ei, ja joita voidaan hyödyntää esimerkiksi suunnitelmien muutostarpeissa.

“Suunnittelu ei ole useinkaan sidottu kyseiseen paikkaan, vaan sitä voi tehdä hyvin mistä tahansa käsin. Työmaalla on tietysti hyvä päästä käymään aina välillä, mutta nykyaikainen teknologia mahdollistaa joustavan toimimisen” Piiparinen kertoo.

Puhdistamojen ympäristövaikutukset yhteiskunnan hyväksi 

Uusi ja tehokas teknologia kehittää osaamisen siirron lisäksi myös käsittelyprosessia. Kun vedet puhdistetaan nykytekniikalla, haitallisia aineita päätyy luontoon tuleviksi vuosikymmeniksi entistä vähemmän. Niin Suomessa kuin muissakin maissa Itämeren säilyttäminen puhtaana on erityisen tärkeä asia. Piiparisen mukaan vedenpuhdistusosaaminen on Suomessa korkeatasoista ja se tunnetaan myös maailmalla.

“Esimerkiksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa on vieraillut paljon kansainvälisiä ryhmiä tutustumassa siihen, miten hyvin asiat on hoidettu Suomessa”, Piiparinen kertoo.

Piiparisen mukaan ympäristöasiat huomioidaan jo rakennusvaiheessa tehtävissä valinnoissa, kuten massansiirron optimoinnissa. Esimerkiksi Blominmäessä on oma betoniasema, jonka ansiosta betonitoimitukset tulevat läheltä, puhdistamon tontilta. Jos rakenteisiin tarvittava määrä betonia jouduttaisiin kuljettamaan muualta, syntyisi valtavasti liikennettä.

Myös valmiissa jätevedenpuhdistamossa otetaan huomioon ympäristö. Esimerkiksi Blominmäen jätepuhdistamon yhteyteen rakennetaan myös biokaasulaitos, jossa lietteestä syntyvä biokaasu poltetaan sähköksi ja lämmöksi puhdistamon käyttöön. 

Saarikon mukaan työstä koneistojen ja prosessien parissa tekee erityisen kiinnostavaa se, että hän saa olla työmaalla mukana aivan projektin alusta puhdistamon käyttöönottoon asti.

“Siinä vaiheessa, kun vesi alkaa virrata jätevedenpuhdistamossa, rakennustiimi on jo poistunut työmaalta. Mutta me koneistoihmiset näemme, kun laitos on täysin käytössä, kaikkia toimintoja säädetään kuntoon ja se luovutetaan valmiina käyttäjille”, Saarikko kertoo.

Tutustu jätevedenpuhdistamohankkeisiimme: 
Energia-, teollisuus ja vesihuoltorakentaminen
Mikkelin maanalainen jätevedenpuhdistamo 
Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamo 
Tukholman Henriksdalin jätevedenpuhdistamo 

Lue myös: 
Hankinta on yhteispeliä 
Kanelipullaa ja roppakaupalla vastuuta – työskentely Ruotsissa kerryttää kokemusta ja osaamista