1.10.2019
  • Työ

Rakennusala tarvitsee uusia osaajia

Meillä haasteeseen on vastattu mm. oppilaitosyhteistyön, harjoittelun sekä muuntokoulutuksen voimin.

Rakennusalalla on monta asiaa puolellaan. Omien kätten jäljen näkee konkreettisesti. Työssä pääsee vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön, mikä tuo merkityksellisyyttä työhön. Projektiluontoisuus luo vaihtelevuutta ja mielenkiintoa työpäiviin, tiimityöskentely ja ongelmanratkaisu motivoivat monia ja alalta löytyy monenlaisia urapolkumahdollisuuksia. Kokeneet osaajat jakavat mielellään oppimaansa nuoremmille tekijöille.

Viime vuosina rakennusalan suhdanteet ovat näyttäneet hyviltä. Kaupungistuminen on lisännyt rakentamista etenkin isoihin kaupunkeihin.

Alan kiireet ovat vaikuttaneet myös työllisyyteen. RT:n suhdannekatsauksen (04/19) mukaan rakentamisen työllisyys kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin. Alalle on viimeisen neljän vuoden aikana syntynyt 30 000 uutta työpaikkaa ja työttömyysaste on laskenut ennätyksellisen alas.

Hyvät suhdanteet tuovat kuitenkin mukanaan haasteen: osaavaa työvoimaa tarvitaan paljon – enemmän kuin sitä on saatavilla. Erityisesti pulaa on kokeneista ja osaavista toimihenkilöistä kuten työnjohtajista, suunnittelijoista ja projekti-insinööreistä. Toisaalta tarvitaan myös uudempaa tietotaitoa hallitsevia asiantuntijoita kuten ohjelmisto- ja tietomallinnusosaajia.

”Suomen väestörakenne vanhenee, eikä työperäistä maahanmuuttoa suuntaudu meille kovin paljon. Samalla rakennusalan urakat kasvavat, monimutkaistuvat ja vaativat enemmän osaamista. Tämän hetken haaste on miettiä, kuinka varmistetaan osaaminen viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden päähän”, kuvailee RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen.

Yhteistyöllä entistä parempaa osaamista

Moni asia on jo hyvin, Pakkanen kertoo. Ammattikorkeakoulutasoisista rakennusalan koulutuksista valmistuneiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, siinä missä muilla tekniikan aloilla se on pysynyt samana tai vähentynyt. Ammatilliseen koulutuksen epäkiinnostavuutta Pakkanen pitää myyttinä: lähes yhtä moni hakee ammattikouluun kuin lukioon.

Tulijoita alalle siis riittää. Puutetta on ennen kaikkea kokeneista tekijöistä. Pakkanen ei suosittelekaan pelkästään koulutuksen opiskelijamäärien nostamista, vaan uskoo ratkaisujen löytyvän työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja korkeakoulutusten läpäisyasteen nostamisesta. Vastavalmistuneiden osaamisen varmistamisessa Pakkanen heittäisi pallon yrityksille.

”Yritysten pitäisi entistä enemmän pyrkiä tekemään strategisen tason yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa. Se on tehokas tapa vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja siihen, millaisia osaajia kouluista valmistuu.”

Yksi konkreettinen esimerkki osaamisen kehittämisestä yhteistyön avulla on Myllypuroon pian valmistuva rakennusalan jättikampus, jonka suojassa toimivat niin Stadin ammatti- ja aikuisopisto kuin Metropolia Ammattikorkeakoulukin. Pakkasen mukaan kampus on omiaan luomaan mahdollisuuksia muun muassa työturvallisuuskoulutuksen kehittämiseen ja opintojen aikaiseen yhteistyöhön tulevien esimiesten ja työntekijöiden välillä.

Tehokeinoina kouluttaminen ja työssä oppiminen

YIT on vastannut osaajapulaan liittyviin haasteisiin monin eri tavoin. Yksi keino on ollut kääntää katse alanvaihtajiin. Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulun järjestämässä muuntokoulutuksessa eri alojen korkeakoulutaustaisista alanvaihtajista koulutettiin rakennusmestareita nopeasti. Valtaosassa alan ammattikorkeakouluissa ja Tampereen yliopistossa on puolestaan järjestetty kiinnostuneille opiskelijoille viiden opintopisteen laajuisia YIT Opinnot -kokonaisuuksia.

”Identtisten insinöörien sijaan tarvitsemme diversiteettiä ja erilaista osaamista. Olemme löytäneet esimerkiksi YIT Opintojen kautta todella hyviä tradenomitaustaisia henkilöitä perinteisiin työmaainsinöörirooleihin”, kertoo YIT:n henkilöstöpäällikkö Timo Piili.

Osaajia löytyy toisaalta myös talon sisältä. Työntekijätaustaisilla YIT:läisillä on esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua työnjohtajiksi erilaisten yhteiskoulutusten avulla. Myös esimiesurasta haaveileville löytyy sisäisiä valmennuksia.

Koulutusten lisäksi käytännön osaaminen karttuu tietenkin myös työtä tehden. YIT:läisyyden ytimessä on ennakkoluuloton into uuden kokeilemiseen. Ison rakennusyhtiön laajat allianssihankkeet tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden kokeilla erilaisia tekemisen tapoja. Sisäistä liikkumista tapahtuu YIT:llä paljon ja merkittävä osa työntekijöistä jää taloon esimerkiksi harjoittelun kautta. 

Kaikki edellä mainitut kehitysmahdollisuudet lisäävät ja tukevat työhyvinvointia.

”Ihmiset kaipaavat haasteita. Pyrimme tarjoamaan vaativampia rooleja motivoituneille tekijöille työssä oppimista fiksusti tukemalla”, Piili kuvaa.

YIT:n kaltaisessa isossa yhtiössä mahdollisuudet kehittymiseen ja ammattitaidon rakentamiseen ovat valtaisat. Siitä pitävät huolen myös tulevien vuosien kiinnostavat rakennusprojektit.

”Meillä on ollut ja on tulossa hienoja työmahdollisuuksia mm. kaupunkikehityksen, uudistuotannon ja korjausrakentamisen parissa. Trigoni, Helsinki Garden, Raide-Jokeri, Accountor Tower, Helsingin yliopiston päärakennus, Käärmetalo ja vaikka mitä muuta ainutlaatuista. Siinä riittää motivoivia näytönpaikkoja monenlaisille osaajille ja osaamiselle”, Piili iloitsee.

YIT ja Haaga-Helia oppilaitosyhteistyöhön

YIT rakennusalan ihannetyönantaja opiskelijoille

Lue lisää: avoimet työpaikkamme

Lue lisää: YIT:läisten uratarinoita

Lue lisää: töihin YIT:lle (opiskelijoille)

 

Sulje
Lähetetään...