Takaisin

Talvivinkit autoilijoille

Suomi on pitkä maa. Sää ja keli vaihtelevat. Kun Etelä-Suomessa maa on musta ja märkä, voi Pohjois-Suomessa olla lunta ja pakkasta. Lue, millaisiin asioihin talviliikenteessä kannattaa kiinnittää huomiota.

Musta jää ja kuura voivat yllättää autoilijan

Ilmiöt yllättävät, koska niitä on vaikea havaita: mitään ei sada ja ilman lämpötila voi olla yhä plussalla – silti tienpinta on liukas. Mustaa jäätä syntyy, kun ilmasta tiivistyy kosteutta tiehen, joka jäätyy. Kuura puolestaan syntyy silloin, kun ilmankosteus tiivistyy tien pintaan suoraan jääksi.

Ilmiö on voimakkaimmillaan silloin, kun kastepisteen lämpötila on plussan puolella, mutta tienpinta jo pakkasen puolella. Lämpötilaero tienpinnan ja ilman välillä voi olla useita asteita. Niinpä ilmalämpömittari ei kerro totuutta tien jäätymisestä. Auton lämpötilamittari on usein jo lähempänä tienpintaa ja kertoo tarkempaa tietoa, mutta varman tiedon tienpinnan lämpötilasta saa vain tiesääantureiden avulla. Tiesääantureiden mittaustietoa on tarjolla esimerkiksi joidenkin moottoriteiden varsilla, ja näitä lämpötiloja kannattaa seurata.

Tienhoidossa tilannetta seurataan tarkasti. Mustan jään ja kuuran muodostumista torjutaan suolauksella. Koska esimerkiksi musta jää syntyy nopeasti, on hoitotoimenpiteet tehtävä ennakoivasti. Tämän vuoksi ajoittain suolataan myös kuivia teitä.

Sillat ja rampit ovat erityisen liukkaita

Kun keli on muuttumassa liukkaaksi, varoitellaan usein juuri siltojen ja ramppien liukkaudesta. Eikä syyttä. Ne jäätyvät ensimmäisinä. Se johtuu siitä, että sillat ja rampit ovat rakenteeltaan ohuita. Niiden alla ei ole samanlaista maalämpövarastoa kuin varsinaisen tien alla. Ne siis jäähtyvät kahteen suuntaan. Lisäksi ne on rakennettu betonista, jonka lämpökapasiteetti ja lämmön johtavuus ovat erilaisia kuin tavallisella tierakenteella, jolloin sillat ja rampit siis jäähtyvät ensin. Lisäksi esimerkiksi rampeilla on usein vähemmän liikennettä kuin tiellä. Liikenteen vaikutus tielämpötilaan voi olla peräti 0,5–1,0 astetta.

Syksyisissä keleissä saatetaankin pelkästään sillat ja rampit suolata.

Tienhoidossa toimitaan ennakoiden 

Maastolla on vaikutusta keliin. Tienhoidossa puhutaankin mikrokeleistä eli niistä pienolosuhteista, jotka urakoitsijoiden pitää tuntea, jotta he osaavat hoitaa tietä ennakoiden.

Se, onko maasto mäkistä, onko tienvarrella paljon vai vähän puita, kulkeeko tie kerrostalojen keskellä tai kallioleikkauksessa, vaikuttaa tienpinnan lämpötilaan. Lämpö haihtuu tienpinnasta nopeammin, jos tien ympärillä ei ole massaa, joka heijastaisi tiestä ulossäteilevää lämpöä takaisin. Näin esimerkiksi kerrostalojen välissä kulkeva tie saattaa olla sula, mutta kun tie kaartaa avaran puiston reunaan, se onkin jäinen.

Vesistöillä on myös vaikutus keliin

Suuret avovesistöt vaikuttavat jopa säähän ja sitä myöten myös keliin. Lämpimät avovesistöt lisäävät kosteutta ja voivat muodostaa paikallisia sateita vesistöjen päälle. Tällaiset sadealueet voivat saada aikaan sakeaakin paikallista pyryä.

Pääkaupunkiseudun säätilaan vaikuttaa meri. Runsaita lumisateita saa aikaan niin kutsuttu ”lumitykki”. Se käynnistyy, kun Suomen eteläpuolella on matalapaine ja tuulee kaakosta. Silloin rannikolle syntyy sadenauhoja, jotka tutkakuvissa saattavat näyttää hyvinkin ohuilta, mutta jotka satavat lunta runsaasti. Tällainen sää voi viipyä pääkaupunkiseudulla useita päiviä ja silloin lunta kertyy todella runsaasti.

Millaisiin muihin keliin vaikuttaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Pilvisyys vaikuttaa keliin ja ennen kaikkea tien jäätymiseen. Tienhoidossa pilvisyyttä seurataan tarkasti. Kun sää on pilvinen, lämpösäteilyä palaa pilvistä takaisin tienpintaan. Mutta kun pilviverho rakoilee, säteilyjäähtyminen voimistuu, jolloin tienpinta jäähtyy ja jäätyy nopeasti.

Tienhoidossa pilvimassoja ja niiden liikkeitä ennakoidaan, mutta joskus ne saattavat tehdä tepposet ja revetä yllättäen paikallisesti.

Kelinhallintayksikössä seurataan muun muassa sääennusteita, sateliittikuvaa, tutkakuvaa, kelikameroita ja noin 500:aa tiesääanturia. Lisäksi saadaan havaintotietoa tien päältä. Jotta liikenne tiellä sujuisi, toimenpiteitä yritetään ennakoida ja esimerkiksi aamun ruuhkaliikennettä koskevat kelinhoitoon liittyvät päätökset tehdään kahden kolmen aikaan aamuyöstä.

Tiellä liikkujan on tärkeää ymmärtää, että ilman lämpötila ei ole sama asia kuin tien lämpötila. Auton käyttäytymistä tiellä kannattaa tarkkailla ja sovittaa ajonopeus keliin. Turvallista matkaa!

Artikkeli päivitetty 22.11.2021.

Kuinka kohtaat aura-auton liikenteessä?

Kunnossapito