Tutkija Seona Candy haluaisi löytää salaisuuden Suomen menestykseen

Osallistut marraskuussa Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaariin. Tervetuloa!
Seminaarin teema on tänä vuonna ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?” Miten vastaisit itse kysymykseen?

Kestävien kaupunkien kehittäminen on monimutkainen ongelma, jota olemme joutuneet pohtimaan vasta lyhyen aikaa. Kaupungit asettuvat kahden megatrendin, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen, leikkauspisteeseen. Tästä syntyy huomattavia sosiaalisia, ekologisia ja teknologisia haasteita, jotka ulottuvat kauas kaupungin rajojen ulkopuolelle. Kaupunkien kestävyyden lisääminen edellyttää, että lähestymme näitä haasteita suhteessa toisiinsa.

Ratkaisuja etsiessämme tarvitsemmekin poikkitieteellistä lähestymistapaa: monipuolista informaatiota, jossa yhdistyvät hallitusten, tutkijoiden, liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan tietämys. Lisäksi on tärkeää, että olemme valmiita menemään epämukavuusalueellemme. Lainatakseni Greta Thunbergiä, meidän tulee omaksua ”katedraaliajattelu”, jossa luomme perustan kestävämmälle tulevaisuudelle tietämättä, miten katto maalataan. Tai toisin sanoen, meidän on kokeiltava erilaisia ratkaisuja nähdäksemme mikä toimii.

Mistä puhut seminaarissa?

Puheenvuorossani käsittelen kaupunkien ruokajärjestelmiä kestävyyden ja joustavuuden näkökulmasta sekä kaupungin ruokajakelun sosioekologiaa. Pohdin, mitkä ovat tämän järjestelmän ympäristölliset ja inhimilliset vaikutukset.

Kerron myös haasteista, joita kaupungit ruokahuollossaan kohtaavat, ja esitän näkemykseni siitä, miten meidän mielestäni kannattaisi lähestyä näitä haasteita. Esimerkiksi ruoan käsittäminen pelkästään taloudellisena kulutustavarana on liian ahdas ajattelutapa. Ruoka on ihmisoikeus, ja kun alamme nähdä sen sellaisena, se lakkaa muokkaamasta maailmaa kestämättömällä tavalla.

Mikä on esityksesi ydinväittämä tai johtopäätös?

Ydinajatukseni on se, että kaupungit ovat yhä alttiimpia ruokajärjestelmien toimitushäiriöille ja siksi tarvitsemme monimuotoisuutta nykyisiin järjestelmiimme. Näin saamme lisää joustavuutta ja pystymme toimimaan kestävämmin. Lisäksi meidän on pidettävä mielessä, että kaupungit ovat merkittäviä taloudellisen voiman ja kulttuurisen vaikutusvallan keskuksia. Tämä tekee niistä olennaisia myös koko yhteiskunnan muutoksessa.

Kenen muun esitystä seminaarissa odotat innolla – ja miksi?

Minua kiinnostaa kuulla Oras Tynkkysen puheenvuoro päätöksenteosta, sillä työskentelen päätöksentekijöiden kanssa ja toivon, että puheenvuoro auttaa minua ymmärtämään paremmin päätöksenteon prosessia.

Odotan innolla myös Minna Huotilaisen puheenvuoroa neurotieteistä ja aivoista. Ymmärtämällä aivojamme paremmin voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin tehokkaammin.

Mista haluaisit keskustella seminaarin vieraiden ja muiden puhujien kanssa päivän aikana?

Olen erittäin kiinnostunut keskustelemaan kaupunkisuunnittelijoiden kanssa. Haluan ymmärtää paremmin maankäytön suunnittelua Suomen kaupungeissa. Haluan myös tavata osallistujia etenkin niistä pk-yrityksistä, joiden toiminta liittyy kestävyyteen, ruokaan ja kaupunkeihin. Mielestäni tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyömahdollisuuksia ei ole vielä kartoitettu tarpeeksi.

Juttu on lyhennetty versio Uutishuoneessamme julkaistusta uutisesta, jonka pääset lukemaan TÄÄLLÄ

Info: Seona Candy
Nimike: Tutkijatohtori, ympäristötiede
Työnantaja: Kaupunkitutkimusinstituutti (Urbaria), Helsingin yliopisto
Päätutkimuskohde: Sustainable Food and Urban Systems and Land Use in Cities
Kotikaupunki: Helsinki (kotoisin Melbournesta)

YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaari järjestetään tänä vuonna 12.11.2019 jo seitsemättä kertaa. Tämän vuoden teema on ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?”
Seminaarissa julkaistaan myös Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin tulokset.
Tänä vuonna toista kertaa toteutettavan barometrin tavoite on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää.
Kaupunkien kehittäminen on YIT:n strategian ja liiketoiminnan ytimessä. 

Lue lisää Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarista