Rakennusala vaikuttaa kestävään yhteiskuntaan

Tripla Pasilassa, Keilaniemi ja entisen Marian sairaalan alue sekä Itäkeskuksen metroaseman päälle suunnitteilla oleva Punos-hybridikortteli, ilman sujuvaa julkista liikennettä ja raiteita näitä alueita tuskin kehitettäisiin uuteen nousuun.

Mall of Triplassa kävi avajaisviikonloppuna yli 500 000 ihmistä ja se toimii lähimpänä kauppakeskuksena noin 100 000 helsinkiläiselle. Keilaniemessä Raaden hammas saneerataan moderniksi toimistoksi, jonka huipulle tulee näköalaravintola. Alueelle rakennetaan asuntoja, kauppoja ja päiväkoti, sekä modernia toimistotilaa. Helsinki tavoittelee Maria01 kautta maailmanluokan startup-kaupungin asemaa. Itäkeskuksen metroasema on pääkaupunkiseudun kolmanneksi vilkkain metroasema, jolla päivittäisiä kävijöitä on yli 40 000.

Myös sisäinen saavutettavuus on tärkeä näkökulma rakennetun ympäristön suunnittelussa. Se tarkoittaa sitä, että samalle alueelle pitää rakentaa tarvittuja palveluja, jotta sieltä ei tarvitse lähteä normaalina arkena mihinkään ja voi liikkua kävellen tai pyörällä. Ja jos pitää lähteä, näiden hybridikeskusten keskinäisten yhteyksien pitää toimia nopeasti.

Näiden alueiden kaavoitus kuuluu tietenkin kaupungeille, mutta rakennusliikkeet voivat tuoda mukaan ideoita niiden parhaista kehitysmahdollisuuksista. Esimerkiksi Länsimetro ja Raide-Jokeri lisäävät kaupunkia ympärilleen, helpottavat pääkaupunkiseudun asuntopulaa sekä mahdollistavat ympäristöystävällisen liikkumisen.

YIT on asettanut pitkän aikavälin ilmastotavoitteet: puolittaa oman toiminnan ja YIT:n itse valmistamien omaperusteisten hankkeiden CO2-päästöt suhteellisesti 2030 mennessä vuoteen 2019 verrattuna; tavoitella käytön aikana hiilineutraaleja kiinteistöjä; sekä alkaa raportoimaan omaperusteisten hankkeiden kohdekohtaisia CO2-tunnuslukuja vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen kehittää alaa vastuullisemmaksi, jonka kautta myös rakennettu ympäristö kehittyy ympäristöystävällisemmäksi.

Rakennusala kehittää toimintaansa

On totta, että rakennettua yhteiskuntaa tehdään hieman tehottomasti, mutta rakennusala kehittää toimintaansa esimerkiksi yhteistyössä yliopistojen kanssa. Digitaalisten keinojen avulla pystytään visualisoimaan ympäristö niin, että täydennysrakentamisen suunnittelu helpottuu ja lopulliset maisemat voidaan todentaa etukäteen lisätyn todellisuuden avulla. Kokonaiskuvan saaminen yläilmoista mahdollistaa alueen ja toimivien liikenneyhteyksien hahmottamisen nopeammin ja tehokkaammin. Myös rakentamisajan lyhentäminen tuo hyötyjä loppukäyttäjälle asti. Tahtiaika on yksi rakennusalan tavoista kehittää toimintaansa nopeammaksi ja laadukkaammaksi ja nyt se onkin jo lähes kaikkien rakennusyritysten käytössä.

Suunnittelu- ja sopimusmuodot tarvitsevat myös uusiutumista, jotta hyödyt saadaan paremmin kaikille. Allianssi on hieno esimerkki hyvästä tavasta tehdä yhdessä parempia hankkeita. Siinä kaikki osapuolet voivat vaikuttaa suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin, jolloin pystytään suunnittelemaan kustannustehokkaampia ja kestävämpiä lopputuloksia, joita on hyvä ylläpitää ja jotka palvelevat kaupunkilaisia mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakennusliikkeet yhdessä kaupunkien ja suunnittelutoimistojen kanssa pystyvät luomaan parempaa yhteiskuntaa, kunhan kaikki pääsevät mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

Uusia rahoitusmalleja tarvitaan, jotta päästötavoitteisiin päästään

Rakennetun ympäristön osuus Suomessa tuotetuista päästöistä, kun lasketaan mukaan liikenne, on 55 prosenttia. Ilman liikennettä luku on 30 prosenttia ja muodostuu suurimmaksi osaksi energian kulutuksesta.

Tulevaisuudessa julkinen liikenne toimii toivottavasti nopeasti kaupunkien välillä, esimerkkinä tunnin juna Helsingistä Tampereelle, jolloin suuret massat saadaan liikkumaan ekologisemmilla vaihtoehdoilla, kuten raiteilla. Raideliikenne on myös merkittävästi turvallisempaa, kuin autoliikenne.

Nykyisillä rahoitusmalleilla ei päästä liikenteen päästötavoitteisiin asetetussa aikataulussa. Kun tehdään korkean välityskyvyn liikenneväyliä ja nopeita raideliikenneratkaisuja, on kyse miljardi-investoinneista. Perinteisellä budjettirahoituksella ne valmistuvat niin hitaasti, että kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin pääseminen Suomessa on mahdotonta. Ja tavoitteet tulevat varmasti vielä tiukentumaan. Meillä ei ole varaa odottaa, että saamme liikenteen kestävän kehityksen poluille.

Hallitusohjelmaan on kyllä kirjattu hankeyhtiöt, mutta ne etenevät liian hitaasti. Uusilla hankeyhtiömalleilla rahoitus saataisiin nopeammin. Kun valtio ja kunnat sijoittavat tehokkaaseen infraan, yritykset uskaltavat sijoittaa omia tuotantolaitoksiaan, toimistojaan ja työpaikkojaan sinne, koska työvoiman saaminen paikalle on tehokasta ja tavaraliikenne toimii kustannustehokkaasti sekä pienillä päästöillä. Samoin asuntoja rakennetaan joukkoliikenneasemien läheisyyteen, kunhan vain kaavoitus sen sallii. Jos nämä verkostot eivät toimi, valveutuneiden yritysten päästötiputustavoitteet kaventavat niiden toimintamahdollisuuksia näillä alueilla. Suomessa infra nähdään kuluna, vaikka se pitäisi nähdä investointina.

Ruotsilla infran parantamiseen varatut budjetit ovat huomattavasti suuremmat, koska siellä nähdään, että sen avulla yhteiskunta saadaan kilpailukykyisemmäksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi. Nopeat raideliikenneyhteydet Tukholman ja Göteborgin välillä on päätetty rakentaa, jotta ihmiset pystyvät liikkumaan paremmin ja vähentäisivät lentämistä. Niiden avulla tehokkaat yhteydet myös Keski-Eurooppaan mahdollistuvat. Ruotsiin tehdäänkin paljon ulkomaisia investointeja ja luodaan sitä kautta myös työpaikkoja.

Älyä liikenteeseen

Palvelutason pitää teillä olla järkevä myös siellä, jossa liikutaan tulevaisuudessakin autoilla. Metsäteollisuus ja maatalous tarvitsevat teitä ja niiden pitää olla sillä tasolla, mitä liikennemäärät vaativat.

Älykästä teknologiaa pitää pystyä myös hyödyntämään liikenteessä, joka tarkoittaa sitä, että infra on tarkoituksen mukaisessa kunnossa suhteessa liikennemääriin. Valtakunnallisilla pääteillä tien pinnan pitää olla tasainen, jotta älyautot pystyvät ajamaan letkassa kiinni toisissaan ja vähentämään sitä kautta myös päästöjä. Suomen teiden 2,4 miljardin korjausvelka on liian suuri.

Älyä tullaan hyödyntämään erityisesti teillä, joilla on riittävät liikennemäärät. Pääteihin siis satsataan. Kasvukeskuksissa äly mahdollistaa ison parannuksen liikenteen sujuvuudessa.  

Harri Kailasalo

Infraprojektit-segmentin johtaja, YIT

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Tie&Liikenne -lehdessä 22.11.2019.

Tutustu infrarakentamiseen