26.12.2018
  • Koti

Lauttiksen arjessa koti, kaupat ja kulkuvälineet ovat saman katon alla

Miksi täyden palvelun kaupunkiasuminen on niin suosittua?

Helsingin Lauttasaaren pääväylän Lauttasaarentien varrella kohoaa Lauttis, uusi ostoskeskus, joka on tehnyt koko Lauttasaaren arjesta entistä sujuvampaa.

Lauttis tarjoaa paitsi kauppakeskuksen palvelut ruokakauppoineen, apteekkeineen, kahviloineen ja ruokaravintoloineen, myös helpon reitin niin Espoon kuin keskustan suuntaan metrolla. Lisäksi saman katon alla sijaitsee kolme asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 136 asuntoa. Yksi asunnoista on helsinkiläisen Anja Niinin ja hänen miehensä kolmio.

Kun Niinin perheen lapset muuttivat pois kotoa, vanhemmat päättivät vaihtaa kolmikerroksisesta rivitalosta pienempään 1980-luvun kerrostaloasuntoon Lauttasaareen. Kaunis, merellinen ympäristö puistoineen ja ulkoilureitteineen vetosi.

Lauttiksen asunnon Niinit varasivat heti, kun se oli mahdollista, ja tekivät asuntokaupat syksyllä 2015. Uuteen kotiin he pääsivät muuttamaan alkuvuodesta 2017, kun Lauttis valmistui.

“Meille oli tärkeää, että koti on uusi ja jokapäiväiseen elämiseen tarvittavat palvelut ovat vaivattomasti lähellä. Samassa talossa on kauppoja, ravintoloita ja muita palveluita, metro sekä autopaikka sisällä tallissa. Myös terveyskeskus on lähellä”, Niini listaa.

Enemmistö keskusta-asujista kannattaa tiiviimpää kaupunkirakennetta

Lauttiksen tyyppiset kaupunkiasumisen hankkeet ovat olleet viime vuosina yhä suositumpia. Kaupungistuminen, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja jo olemassa olevan rakennuskannan vanheneminen lisäävät tarvetta kaupunkikehitykselle ja täydennysrakentamiselle.

YIT:n viime syksynä teettämässä Kestävät kaupunkiympäristöt 2018 -barometrissa* selvisi, että jopa 68 prosenttia keskusta-alueella asuvista vastaajista on tiiviimmän kaupunkirakenteen puolesta. Samoista vastaajista 58 prosenttia kannattaa naapurustoon suunniteltua täydennysrakentamista, mikäli se toisi lisää ostovoimaa ja sitä kautta kauppoja alueelle.

Myös Pasilaan kohoava Tripla on Lauttiksen kaltainen hybridihanke, vaikkakin mittasuhteiltaan paljon suurempi. Samoin Helsingissä sijaitsevat Konepajan alue ja Kalasatama, Oulun juna-aseman hankkeet, Hämeenlinnan Asemanranta ja Turun Fabriikki ovat erinomaisia esimerkkejä kaupunkirakentamisen hankkeista, jotka yhdistävät asumisen, kattavat palvelut ja hyvät liikenneyhteydet.

Mutta miksi täyden palvelun kaupunkiasuminen on niin suosittua?

Kaupunkiasumista sinkuille, dinkuille ja perheille

Uudelta kodiltaan Niinit halusivat ennen kaikkea helppoutta, jota esimerkiksi kauppakeskuksen palvelut tarjoavat.

“Mielestämme on ollut upeaa esimerkiksi hakea alakerran kaupasta juuri paistetut karjalanpiirakat aamiaispöytään. Tai jos tulemme kotiin loma-asunnolta myöhään illalla, kaupat ovat auki ruokatäydennystä varten vaivattomasti”, Niini kertoo.

Tärkeitä kriteerejä uuden kodin valinnassa olivat Niinille paitsi asumisen palvelut, kuten huoltoyhtiö ja isännöinti, myös hissi, joka lähtee suoraan katutasosta ilman ylimääräisiä askelmia. Eläkeikäinen pariskunta halusi näin varautua vanhuuden päiviin.

“On tärkeää, että samassa talossa on autotalli, ettei tarvitse liukastella parkkipaikalla. Sitten, kun autoa ei voi enää ajaa, on metro käytettävissä ja kauppaan voi mennä turvallisesti vaikka rollaattorin kanssa”, Niini lisää.

Asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas YIT:ltä kertoo, että helppous onkin usein avainasemassa kaupunkiasumisessa. Asiat, joita ihmiset asumisessa arvostavat, ovat muuttuneet: iso talo haja-asutusalueella, pitkien välimatkojen päässä ei enää kiinnosta, vaan halutaan olla elämän sykkeessä lähellä palveluita ja julkista liikennettä. Tämän lisäksi kaupunkiasumisen suosiota selittävät sekä globaali kaupungistumistrendi että asuntokuntien koon pienentyminen. Vaikka pieniä kotitalouksia on yhä enemmän, ei kaupunkiasuminen Oinaan mukaan kuitenkaan ole pelkästään yksin tai kaksin asuville.

Oinaan mukaan kaupunkiasumisen tärkeimmät yhteiskunnalliset hyödyt ovat ilmastotavoitteellisia ja kestävän kehityksen periaatteita tavoittelevia, kuten yksityisautoilun vähentäminen. Hyötyä saadaan myös kiinteistöjen energiankulutuksen ja kaupunkiympäristön infrastruktuurin, kuten vesi- ja jätehuollon sekä liikenneväylien, siltojen ja joukkoliikenteen tehokkaammasta käytöstä. Tiivistä kaupunkiympäristöä rakentamalla saavutetaan hyötyjä haja-asutusalueisiin verrattuna: kun alueella on riittävästi ostovoimaa, on myös palveluita enemmän tarjolla.

Lisäksi asuntomyynnin toteutumasta nähdään jo nyt, että joukkoliikenteen merkitys korostuu asumistoiveissa. Hänen mukaansa joukkoliikenne halutaan lähelle helpottamaan arkea.

“Harva haluaa käyttää aikaa työn, kodin ja harrastusten väliseen liikkumiseen,” Oinas lisää.

Lisätietoja: www.yit.fi/asunnot 

*Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri toteutettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2018. Barometrin tavoite oli selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää. Kysely oli suunnattu seuraavien kahdeksan kaupungin asukkaille: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 11.-18.10.2018. Vastaajia oli 1 003. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen.

Barometrin tuloksista ja kaupunkikehittämisen teemoista keskusteltiin YIT:n 1.11.2018 jo kuudetta kertaa järjestetyssä Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa.
YIT:lle kaupunkien kehittäminen on strategian ja liiketoiminnan ytimessä.

Sulje
Sulje
Lähetetään...