7.6.2019
  • Rakentaminen

Helsinki-Vantaa: Oppimista, kehittämistä ja prosessien parantamista laajennushankkeen alusta loppuun

Pohjois-Euroopan parhaaksi lentokentäksi valitun Helsinki-Vantaan kaukoliikennettä palvelevan terminaaliosan laajennusurakan uusin osa on helmikuussa 2019 avattu Aukio. Se on YIT:n ja Finavian yhteistyön viimeisin taidonnäyte, joka jättää muistijäljen Suomesta läpikulkijan mieleen. Aukio on osa pitkään kestävää hanketta, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja toimintatapojen kehittämisen niin YIT:lle kuin Finavialle.

Kuvassa YIT:n laajennushankkeen projektipäällikkö Glenn Kevin ja Finavian projektipäällikkö Esa-Pekka Timonen.

Aamuruuhkan jälkeen Helsinki-Vantaan kaukolentojen keskusaukiolla on rauhallista. Taustalla kuuluu linnun laulua ja muita luonnon ääniä. Koko Aukion kiertävälle näytölle piirtyy Kolin henkeäsalpaava kansallismaisema, joka vaihtuu hetken kuluttua toiseen. Aukion sohvilla istuu ja lepäilee matkustajia, jotka odottavat jatkolentojaan. Helsinki on heille vain lyhyt pysähdys, ripaus pohjoista eksotiikkaa ennen kuin matka jatkuu lopulliseen määränpäähän. Toiveena on kuitenkin jättää matkustajan mieleen muistijälki Suomesta ja saada hänet palaamaan.

USA:n Indianasta kotoisin oleva seurue viettää kaukoliikenteen terminaalissa kuusi tuntia ennen kuin matka jatkuu kohti Norjan Bergeniä. Siinä ajassa ehtii tutustua niin aukiota ympäröiviin ravintoloihin kuin ihastella luontoteemaa ja odotella lentoa.

“Vielä kun saisi riippukeinut, niin tulen ehdottomasti uudestaan!” matkustaja naurahtaa.

Jokainen vaihe on mahdollisuus oppia

Vuonna 2015 käynnistynyt Helsinki-Vantaan kaukolentojen laajennus on Finavian ison kehitysohjelman suurin hankeosa. Viimeisimpänä, helmikuussa 2019 valmistunut Aukio toimii koko laajennuksen sydämenä. Se yhdistää toisiinsa jo vuonna 2016 valmistuneen lähtevien matkustajien bussiporttirakennuksen, 2017 valmistuneen eteläsiiven, vuoden 2019 aikana vaiheittain valmistuvan länsisiiven sekä vuonna 2021 valmistuvan porttialue 37-39:n laajennuksen. Laajennushankkeesta matkustajille näkyvät parhaiten avaran Aukion lisäksi uudet ostosmahdollisuudet ja ravintolat, lähtöportit, saapuvien vaihtolentojen turvatarkastus sekä kauniisti toteutetut yksityiskohdat, kuten luonnonkiviset lattiat, puuviilusta tehdyt seinät ja lasiset julkisivut. Todellisuudessa urakkaan sisältyy myös paljon muuta, kuten laajarunkolentokoneiden uudet konepaikat sekä tilat matkatavaroiden käsittelyyn.

Noin kuuden vuoden aikana tehtävä, tilaajan erillishankintoineen yli 400 miljoonan euron arvoinen hanke on rakennusalalla harvinaisen pitkä, sillä normaalisti rakennushankkeen kesto on 1,5–2 vuotta. Vuorokauden ympäri toimiva lentoasema asettaa kuitenkin haasteensa. Rakentaminen olisi nopeampaa, jos koko alue voitaisiin sulkea. Töitä tehdäänkin usein öisin, jotta työrauha saadaan varmistettua.

“Nyt on todella ahdasta, lentokoneita ympärillä ja lentokenttä jatkuvasti toiminnassa. Myös logistiikka kentällä on yksi suurimmista haasteista. Hankkeen vaatima vaiheistus aiheuttaa sen, että rakennusaika on paljon pidempi kuin se muussa tilanteessa olisi”, kertoo YIT:n Glenn Kevin, joka toimii laajennushankkeen projektipäällikkönä.

Laajennus on toukokuussa 2019 siirtymässä kuudenteen ja viimeiseen vaiheeseen, kun porttialue 37-39:n rakennustyöt alkavat. Pitkän hankkeen jokainen vaihe antaa tiimille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen ja prosessien parantamiseen. Jokaisessa urakan osan kehitysvaiheessa on tärkeä luoda yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä ja mitkä yhteiset tavoitteet ovat.

“Erityisesti kehitysvaiheessa haetaan projektitiimin kesken erilaisia näkemyksiä, haastamista ja sparrausta. Jos kaikki olisivat vain jees-miehiä, eivät asiat edes välttämättä kehittyisi”, kertoo Finavian projektipäällikkö Esa-Pekka Timonen, joka vastaa VLK-hankkeeksi nimetystä projektista.

Konepaikat ohjaavat koko hanketta

“Avara, valoisa, enemmän tilaa”, listaa Lontoon Heathrowlle lähdössä olevan lennon tiskillä oleva virkailija kaksi vuotta sitten valmistuneen eteläsiiven parhaita ominaisuuksia. Myös uudessa osassa käyttöön otetut kaksikerroksiset matkustajasillat saavat kiitosta, sillä ne nopeuttavat selvästi saapuvien matkustajien koneesta poistumista ja lähtevien nousua koneeseen. Konepaikat ohjaavat Kevinin mukaan koko rakennushanketta.

“Hankkeen työt ja vaiheet on suunniteltava sen ehdoilla, että konepaikkoja on käytössä koko ajan maksimimäärä”, Kevin kertoo.

Laajennustyöt pidentävät kävelymatkoja kentällä, sillä jo yhden laajarunkolentokoneen paikka vaatii jopa 100 metriä julkisivua. Esimerkiksi loppuvuodesta 2019 kokonaisuudessaan valmistuva länsisiipi tuo pisimmillään yli 400 metriä lisää käveltävää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita matkustajille piteneviä jalkapatikoita, sillä maailman isoilta kentiltä tutut liukukäytävät helpottavat ja nopeuttavat liikkumista myös Helsinki-Vantaalla.

Yhteistoiminnallinen projektiurakka vaatii avoimuutta ja yhteistyötä

Laajennushanke on toteutettu yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Uudenlainen urakkamuoto vaatii Kevinin mukaan enemmän yhteistyötä ja avoimuutta kuin vanhat, perinteiset urakkamallit. Käytännössä yhteistyö näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki tarvittavat ihmiset yrityksestä riippumatta – tilaaja, rakennuttaja, konsultit ja suunnittelijat – istuvat samoissa tiloissa. Lisäksi järjestetään paljon työpajoja, joihin kaikki osallistuvat.

Pitkän hankkeen uhkana on se, että oppimista menetetään, kun avainhenkilöt vaihtavat tehtäviä tai työpaikkaa. Toinen, hyvin konkreettinen uhka on niin sanottu turnausväsymys.

“Vaikka hanke olisi kuinka mielenkiintoinen, sen kestäessä näin monta vuotta kuin tämä, voi väsymys iskeä”, Timonen kertoo.

YIT:n ja Finavian yhteistyön onnistumista on edesauttanut vähäinen vaihtuvuus, sillä hankkeen avainhenkilöt niin suunnittelu- kuin rakennuspuolella ovat pysyneet alusta asti pääasiassa samoina. Kevinin mukaan omien työntekijöiden motivointi ja pitäminen projektissa on todella tärkeää viime vuosina hyvin ylikuumentuneella rakennusalalla. Hyvä tiimihenki nähdään todella arvokkaana. 

“Ihmisillä pitää olla mukava tulla töihin”, Kevin kertoo.

Tavoitteena on, ettei lentoaseman käyttäjä edes huomaa hanketta

Hankkeen ensimmäiset yli neljä vuotta on edetty aikataulussa ja budjetissa – tämä on tietysti toiveena loppuun asti. Vielä ei ole tietoa, mitä hankkeen jälkeinen tulevaisuus tuo tullessaan, mutta Timosen mukaan se on varmaa, ettei työt lopu lentoasemalla koskaan. Myös laajennuksen suunnittelussa on huomioitu mahdolliset laajennustarpeet, jos matkustajamäärien kasvu jatkuu entisestään.

Finavian kehitysohjelmassa katseet ovat jo kääntyneet terminaali 2:n laajennukseen, jonka työmaa vaikuttaa tällä hetkellä eniten matkustajiin. Vaihtoliikenteen kehitys jatkuu kuitenkin taustalla niin kuin tähänkin asti. Pian käynnistyvästä porttialue 37-39:n matkustajille näkyy vasta harmaavalkeilla puunrungoilla kuvitetut työmaaseinät, joiden takana vanhan julkisivun purku ja uuden rakentaminen tapahtuu. Kevinin mukaan laajennushankkeessa pyritään aina siihen, ettei työmaan ohitse omalle lennolleen suuntaava matkaaja edes huomaa hanketta.

“Rakennusurakoitsija on onnistunut hyvin, jos harva huomaa, että ollaan töissä”, Kevin summaa.

Lue lisää: Toimitilat - tilaa kasvaa ja kehittyä

Sulje
Sulje
Lähetetään...