Huippusairaala uuteen kuosiin

Vaativien ja harvinaisten lastensairauksien hoito on Suomessa keskitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvalle Lastenklinikalle. Elokuussa 2010 sen henkilöstö pääsee nauttimaan monivaiheisen saneeraus- ja laajennustyön tuloksista uusissa tiloissa.

- Oikeastaan toimivassa sairaalassa ei pitäisi rakentaa mitään. Olosuhteet ovat rakentajalle todella haasteelliset - sairaalan arkipäivään mahtuu niin paljon potilaiden ja henkilökunnan kannalta tärkeitä asioita, joita ei saa millään tapaa häiritä. YIT:n kanssa asiat ovat kuitenkin toimineet mallikkaasti, vastaava ylilääkäri Veli Ylitalo painottaa.

Lastenklinikka muutti nykyisiin tiloihinsa Meilahden sairaalaalueelle jo vuonna 1946. Vuosikymmenien kuluessa se on kehittynyt ja laajentunut yhdeksi Euroopan arvostetuimmista lastensairauksien klinikoista. Lastenklinikalla on lastentautien ja lastenkirurgian vuodeosastoja, leikkaus- ja anestesiaosasto, kaksi teho-osastoa ja polikliinisia vastaanottoja sekä näitä tukevia toimintoja. Lisäksi tiloissa päivystää iltaisin ja viikonloppuisin Helsingin keskitetty terveyskeskuspäivystys. Suurin syy Lastenklinikan saneeraus- ja laajennushankkeen käynnistämiseen tammikuussa 2009 oli se, että vanhat tilat kävivät erittäin ahtaiksi ja muodostuivat pullonkauloiksi muun muassa sydänleikkauksille.

- Esimerkiksi teho-osaston tilat ovat olleet jo vuosia remontin tarpeessa, eikä vähiten vesivahinkojen takia. Kosteusvahinkoja on ollut eri huoneiden katoissa vuoron perään. Laajennuksen jälkeen potilaat pystytään hoitamaan ajallaan, eivätkä tilat ole enää rajoitteena hoitotyölle, kertoo Lastenneurologian klinikkaryhmän johtaja, vastaava ylilääkäri Veli Ylitalo.

Vaativa saneerausja rakennusprojekti Lastenklinikan henkilökuntaan kuuluu toistatuhatta ammattilaista: on hoitohenkilöstöä, lääkäreitä, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, laitosapulaisia, lastentarhanopettajiakin. Viime vuodesta lähtien he kaikki ovat tehneet työtään keskellä vaativaa rakennustyömaata.

- Osastoja piti siirtää sitä mukaa kuin saneeraus eteni. Täytyy ihailla henkilökuntaamme, he ovat jaksaneet venyä rakennusprojektin ajan monella tavalla. Välillä - esimerkiksi uudisosan räjäytystoiminnan aikana - olosuhteet ovat olleet heille kohtuuttomat. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut, vaan toimivaa sairaala oli pakko alkaa korjata ja uudistaa. Hyvä ja tiivis yhteistyö sai asiat sujumaan, käyttäjän pääedustajana hankkeessa toimiva Veli Ylitalo toteaa.

 Sairaalan toiminnan edellyttämät erityisratkaisut on huomioitu suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa jokaista yksityiskohtaa myöten. Rakentamisen edetessä on pidetty tiuhaan tahtiin yhteisiä kokouksia ja seurattu toteutusta millintarkasti.

- Työmaakokouksissa ovat mukana sekä työmaahenkilöstö että sairaalan omat erityissuunnittelijat. Osastot ja rakentaja ovat sopineet yhdessä, mitä voidaan milloinkin tehdä haittaamatta sairaalatoimintaa. Marssijärjestyksen määräämme me. Rakentaja on kuunnellut kiitettävästi ja ollut koko ajan tietoinen kunkin osaston sen hetkisestä toiminnasta. Tämä on varmasti yksi YIT:n vaativimmista rakennushankkeista, sillä Suomessahan ei ole toista tämän tasoista ja kokoista lasten
erikoissairaalaa, Veli Ylitalo pohtii.

Korvaamaton merkitys lasten sairaanhoidossa

Lastenklinikka on ainut paikka Suomessa, jossa tehdään lasten sydänleikkauksia ja elinsiirtoja.

- Rakennushankkeen myötä saamme monia uusia tiloja. Anestesia- ja leikkausosastolle tulee kuusi leikkaussalia, 14 heräämöpaikkaa ja erilaisia erikoistiloja, joissa tehdään potilaille välttämättömät toimenpiteet ennen leikkausta, esimerkiksi kytkeminen sydän-keuhkokoneeseen, Ylitalo listaa.

Uudelle teho-osastolle puolestaan tulee 16 potilaspaikkaa sekä tiloja eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi eristys- ja omaisten huoneet. Magneettikuvaukset siirtyvät tilapäisestä, klinikkarakennuksen yhteydessä olevasta "kontista" tehoosaston yhteyteen rakennettaviin moderneihin tiloihin. Uusien osastojen oheen tulee myös paljon muita tiloja, joita tarvitaan päivittäisessä toiminnassa, muun muassa toimisto-, lääke-, huolto-, varasto-, neuvottelu- ja sosiaalitiloja - sekä uusi auditorio, johon on suora kamerayhteys leikkaussaleista.

- Audiovisuaalinen järjestelmä, jossa kameroita on kytketty esimerkiksi leikkausvalaisimiin, on jo yksinään noin miljoonan euron hanke. Hoitotoimenpiteet kuvataan ja dokumentoidaan koulutuksellista sekä tarvittaessa myös juridista käyttöä varten. Kuvansiirtojärjestelmä tulee muun muassa auditorioon, luentosaliin ja neuvotteluhuoneisiin, kertoo Ylitalo.

YIT:n vastaava mestari Konsta Karaskuru kertoo, että työt ovat edenneet ajallaan ja pintamateriaaleista suurin osa on jo asennettu. Jäljellä on vielä kalustus, sairaalalaitteiden ja -varusteiden asennukset sekä pihatyöt.

- Haastavuutta projektiin on tuonut se, että sairaalan toiminnot ympäröivät rakennustoimintaamme osittain ylä- ja alapuolella sekä seinän takana. Joitakin rakennustöitä joudutaan tekemään toimivan sairaalan sisällä, ja liittymäpinta-ala vanhaan rakennukseen on suuri. Myös tekniikan määrä, detaljien monimuotoisuus ja vanhan rakennuksen puolelle tehty, uudisosaa palveleva viiden kerroksen potilaankuljetushissi toivat lisää vaativuutta projektiin, Karaskuru luettelee.

                                                                                                                                           -ing 1/2010