» Mitä energiatehokkuus ja energiatehokkuusluku tarkoittavat?  » Onko kaikilla rakennuksilla energiatodistus ja millaisia energialuokkia on olemassa?  » Energiatehokkuutta vertailtaessa puhutaan tyypillisestä asuinrakennuksesta. Mitä tarkoittaa tyypillinen kohde?  » Miten rakennuksen käyttötapa on huomioitu energiatehokkuutta laskettaessa?     » Miten YIT:n energianeroratkaisut näkyvät käyttökustannuksissa?  » Mikä on tehokkain tapa itse vaikuttaa energiankulutukseen?    » Miten YIT:n energianeron ratkaisut vaikuttavat ympäristöön?   » Miten energianeroratkaisuihin on päädytty ja miksei esimerkiksi ilmalämpöpumppuja ole    energianeroissa.Näillähän on saavutettu hyviä säästöjä.   Mitä energiatehokkuus ja energiatehokkuusluku tarkoittavat? Kiinteistön energiatehokkuus tarkoittaa kiinteistön käyttämää vuotuista energiamäärää. Energiatehokkuusluku (ET-luku) taas saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. Energiatehokkuusluku sisältää rakennuksen tarvitseman vuotuisen lämmitys-, laitesähkö- ja jäähdytysenergiamäärän. Yli kuuden asunnon taloyhtiöissä laitesähköenergia sisältää vain kiinteistösähkön (huoneistoissa käytetty sähkö siis puuttuu tarkastelusta) kuitenkin siten, että huoneistokohtaiset ilmanvaihtolaitteet sekä huoneistojen kylpyhuoneiden, saunojen sekä kodinhoitohuoneiden ns. mukavuuslattialämmitykset on huomioitu kiinteistön sähkönkulutuksessa. Onko kaikilla rakennuksilla energiatodistus ja millaisia energialuokkia on olemassa? Energiatodistus on laadittu vuodesta 2008 lähtien käytännössä jokaiselle uudisrakennukselle rakennusluvan yhteydessä. Ainostaan muutamat poikkeustapaukset, kuten pienet vapaa-ajan asunnot, kirkot yms. eivät ole menettelyn piirissä. Lisäksi vuoden 2009 alusta alkaen kaikilla yli kuuden asunnon rakennuksilla tulee olla kyseinen, toteutuneeseen kulutukseen perustava energiatodistus. Rakennusten energialuokat on jaoteltu A:sta G:n. Kullekin energialuokalle on asetettu raja-arvot energiatehokkuusluvun osalta. Raja-arvot ovat hieman erilaisia eri rakennustyypeillä. Energiatehokkuutta vertailtaessa puhutaan tyypillisestä asuinrakennuksesta. Mitä tarkoittaa tyypillinen kohde? Laskennan pohjalla on ympäristöministeriön esimerkkilaskelma tyypillisen vuoden 2009 määräystason asuinkerrostalon energiatehokkuudesta (löytyy linkeistä). Graafin laskelmissa kunkin aikakauden energiatehokkuus on laskettu perustuen aikakauden määräystasoon ja tyypillisiin ratkaisuihin. Graafi kuvaa samalla siis määräystason kehittymisen askeleita ja näiden vaikutusta rakennusten energiatehokkuuteen. Miten rakennuksen käyttötapa on huomioitu energiatehokkuutta laskettaessa? Laskelmat laaditaan aina käyttäen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukoissa esitettyjä keskivertoperheen käyttötottumuksia. Toteutuvaan energiankulutukseen vaikuttaa käyttäjien osalta erityisesti vedenkulutus, sähkönkulutus ja keskimääräinen huonelämpötila lämmityskaudella. Miten YIT:n energianeroratkaisut näkyvät käyttökustannuksissa? Energiatehokkuus näkyy suoraan myös asumiskustannuksissa. Euromääräisiä säästöjä ei luonnollisesti voida arvioida, sillä asumisen energiakustannukset muodostuvat aina rakennuksen käyttötavasta, ja lisäksi energian hintaskenaariota on turha lähteä arvailemaan. Kuitenkin yksinkertaista on se, että energiatehokkuus tuo säästöjä samassa suhteessa kuin energiatehokkuutta kasvatetaan. 15 prosentin parannus energiatehokkuudessa tuo siis 15 % säästön energiakustannuksissa samoilla käyttötottumuksilla ja samoilla energianhinnoilla. Lisäksi asumiskustannuksiin vaikuttaa lämmitysmuoto. Edullinen asuminen muodostuu siis energiatehokkuudesta ja edullisesta lämmitysmuodosta. Nämä molemmat on huomioitu YIT:n energianerossa. Mikä on tehokkain tapa itse vaikuttaa energiankulutukseen? Perinteisesti tehokkaana energiankulutuksen vähentämiskeinona on pidetty sisälämpötilan alentamista. Energianeroissa lämpöhäviöt ovat kuitenkin niin pienet, että sisälämpötilan vaikutus on varsin pieni. A-luokan energianero+ pientalossa yhden asteen sisälämpötilan laskulla on noin 2 prosentin vaikutus kokonaisenergiankulutukseen ja A-luokan energianero+ asuinkerrostalossa noin 1 prosentin vaikutus. Ero selittyy asuinkerrostalojen energiatehokkaammalla muodolla. Käyttöveden kulutuksen pienentäminen on tehokkain tapa vaikuttaa itse energiankulutukseen. Käyttöveden lämmitys muodostaa noin 40 % lämmitysenergiankulutuksesta. Esimerkiksi suihkun vaatima energiatarve on yli 4 kertaa suurempi kuin sähkökiukaan (6 kW). 5 minuutin suihku kuluttaa energiaa saman verran kuin kahdeksan hehkulampun (60W) käyttäminen 5 tunnin ajan. Pienentämällä viidenneksellä vedenkulutustasi pienennät YIT:n energianerossa lämmitysenergialaskua jopa 7 prosenttia. Miten YIT:n energianeron ratkaisut vaikuttavat ympäristöön? Energiatehokas koti säästää luonnollisesti myös ympäristöä. Lisäksi energianerojen lämmöntuotanto toteutetaan aina ympäristöystävällisellä vaihtoehdolla. Yksiselitteisiä päästökertoimia eri lämmöntuotantotavoille ei ole määritetty, mutta ympäristöystävällisyyttä voidaan kuitenkin arvioida. Tyypillisessä asuinkerrostalossa (19 asuntoa), joka toteutetaan A-luokan energianero+ konseptilla, vuotuinen lämmitysenergian säästö (tilojen lämmitys ja käyttövesi) voi olla jopa 110000 kWh vuodessa, verrattuna vuoden 2009 määräystason kohteisiin. Tämä tarkoittaa vuotuisena päästömäärän säästönä noin 24200 kg/vuosi kaukolämpöalueella. Tyypillisen henkilöauton päästömäärä on noin 3000 kg/vuosi. Tämä tarkoittaa noin 8 henkilöauton päästömäärän säästymistä ja yksinkertaistettuna A-luokan energianero+ säästää lähes joka toisen asunnon autoilusta aiheutuvat vuotuiset päästöt. Miten energianeroratkaisuihin on päädytty ja miksei esimerkiksi ilmalämpöpumppuja ole energianeroissa. Näillähän on saavutettu hyviä säästöjä. Kun suunnitellaan edullista asumista, tulee rakennus suunnitella aina kokonaisuutena. Tällöin yksittäinen ratkaisu ei ohjaa suunnittelua. On totta, että ilmalämpöpumpuilla on saatu joissakin tapauksissa hyviä säästöjä. Usein nämä ovat vanhempia taloja, joissa energiankulutus on lähtökohtaisesti huomattavasti suurempaa kuin YIT:n energianeroissa. Energianeron tapauksessa, kun rakennus on ensinnäkin energiatehokas, mutta lämpö myös tuotetaan edullisella tavalla, ilmalämpöpumpun asennus todennäköisesti nostaisi asumiskustannuksia. Yksittäisistä tuloksista ei siis voi vetää johtopäätöksiä, vaan eri rakennukset ja näihin sopivat ratkaisut tulee aina tarkastella erikseen.